Elämysoleskelua parhaimmillaan 
Arkisto helmikuu, 2007:lle
26
Feb
Kisastudio
21
Feb
Elämysoleskelu
Minua on tässä muutaman päivän mietityttänyt termi, elämysoleskelu. Jyväskylähän sai viime viikolla Elävä kaupunkikeskusta ry:n huomionosoituksena maan parhaan kaupunkikeskustan tittelin vuodeksi eteenpäin. Kaupunkisuunnitteluosasto lanseeraa tuon termin Keskustan visio 2020-dokumentissa. Valitettavasti termi jää roikkumaan kuplaan vaille sen selvitystä tekstiosuudessa.
Kuva: Jyväskylän kaupungin Kaupunkisuunnitteluosasto - Keskustan visio 2020
Elämys- muodostui varsinaiseksi muotitermiksi vuosituhannen vaihteen tietämillä. Käsitteenä se ei ole mitenkään eksakti tai yksiselitteisesti määritettävissä. Tunnistamme sen kaikki omien aikaisempien kokemuksiemme kautta. Elämystä voisi kuvailla moniaistiseksi ja kokonaisvaltaiseksi tapahtumaksi, joka jättää myönteisen mielikuvan muistiimme. Terminä se yleensä yhdistetään matkailuun, palveluihin ja viihteeseen.
Oleskelua voisi kuvailla rauhalliseksi ja kiireettömäksi tapahtumaksi ilman suurempia aktiviteetteja. Keskustaympäristössä tapahtuvana siitä voidaan puhua jopa lorvimisena, hengailuna tai vetelehtimisenä. Parhaimmillaan se on rentouttava ‘mitään tekemättömyyden’ olotila.
Mitä elämysoleskelu sitten voisi olla?
Kadut täyttyvät jo nykyisin mm. posetiivareista, viulun soittajista, karikatyyrien piirtäjistä ja performanssi taiteilijoista joita seuraamme pasiivisena ruokakojujen kulmilta tai kesäterasseilta. Ne ovat tapahtumia jotka muistamme tai unohdamme saman tien. Emme osllistu, jolloin emme pääse kokemaan täysivaltaista elämystä.
Katujen käyttö on aina ilmentänyt kulloisenkin aikakauden yhteiskunnallisia oloja. Keskiajalla ne toimivat toreina ja kohtaamispaikkoina ennen kuin muuttuivat lisääntyneen liikenteen myötä kuljetusväyliksi. Kansainvälinen trendi kaupunkisuunnittelussa muokkaa kaupunkikeskustoja jälleen toreiksi ja kohtaamispaikoiksi. Niiden käytön visiointi pitkälle aikavälille asettaa kaupunkisuunnittelijoille kovat tavoitteet viihtyisyyden lisäämiseksi. Katuja ja toreja tuskin voidaan täyttää ’sirkushuveilla’ ja mikään tavanomainen tai useasti koettu tapahtuma ei ole enää elämys. Toisaalta haluammeko jatkuvasti altistua elämysteollisuuden tuottamalle massaviihteelle.
Meidän pitäisi rakentaa viihtyisämpiä kaupunkeja, mutta jos emme pysty kuvittelemaan niitä, niissä asuvia ihmisiä tai niiden tapahtumia, emme pysty niitä rakentamaan.
Jyväskylän kävelykadun/keskustan sanotaan olevan jopa pohjoismaiden parhaimmistoa suunnittelultaan ja vetovoimaisuudeltaan. Mutta onko meillä enää aikaa elämysoleskeluun?
SIAN VUOSI
18.2.2007 - 5.2.2008
Sian vuodet:
1911, 1923, 1935, 1947, 1959, 1971, 1983, 1995, 2007
Siirryimme kiinalaisessa horoskoopissa sian vuoteen. Aiheeseen perehtyneet astrologit ennustelevat jos jonkin sortin tuhoa ja mullistusta tulevaksi. Lupailevat näissä synkissä ennusteissaan luonnonkatastrofeja, pörssikurssien romahtamisia ja kansainvälisiä konflikteja.
Pitäisi kuulemma keskittyä oleskelemaan kotona ja vihdoinkin tekemään loppuun ne rästihommat. Erityisesti sian vuonna syntyneiden pitäisi pysyä neljän seinän sisällä ja vetää punaiset kalsarit jalkaansa torjumaan kaikenmaailman pahoja henkiä. Ei onnistu, tällainen peli ei kertakaikkiaan vetele. Minä en ainakaan suostu istuskelemaan ja odottelmaan näiden synkistelijöiden ennustusten toteutumista, vaan keskityn sian vuoden positiivisempaan puoleen. Ennustuksissa on myös luvassa paljon juhlia ja herkuttelujen aiheita.
OIKEIN RATTOISAA SIAN VUOTTA KAIKILLE! Erityisesti kaikille sian vuonna synytyneille, huomenna nähdään paikallisen tavaratalon alusvaateosatolla. 
Jokaisen sian sydämmessä sykkivä sydän on puhdasta kultaa. Rohkeana, kohteliaana, avuliaana, täynnä aitoa ritarillisuutta hän hemmotelee ystäviään. Hän on rauhaa rakastava olento, joka loppuun asti uskollisena seisoo toisen rinnalla. Sika on luonteeltaan rehellinen, suora ja vilpitön. Valitettavasti hänen hyväntahtoisuuttaan käytetään usein hyväksi. Liian suuri herkkäuskoisuus saattaa koitua sialle kohtalokkaaksi ja monet siat tulevat elämänsä aikana petetyiksi. Sika on älykäs olento, joka ei kuitenkaan turhan tarkkaan valikoi luettavaansa. Sian elämän murheelliset hetket muovaavat hänen jalon luonteensa vieläkin arvokkaammaksi. Ei siis ole mikään ihme, että hän tasapainon vuoksi usein lankeaa intohimoiseen syöpöttelyyn ja juopotteluun aina paheellisuuteen saakka. Mutta kaikista sioista ei tule elämänsä aikana lihavia ja pulleita. Joistain tulee vain tavattoman rikkaita. (Hans Wilhelm, Kiinalainen horoskooppi, 1980)
Muita kuuluisia sikoja:
Woody Allen, William Hearst, Henry Kissinger, Christian Barnard, Ernest Hemingway, Mauno Koivisto, Elton John, Bismark, Tennesee Williams ja Alfred Hitchcock.
Lisää sian vuodesta:
14
Feb
Listoille
Timon vinkistä viisastuneena tämäkin blogi on nyt ilmoitettu Blogilistalle. Ja siellä tuo näyttää nököttävän samalla sivulla muiden julkkisten kanssa.
Luokkittelu aiheutti lievää päänvaivaa, koska eihän sitä vielä tiedä mihin suuntaan tämä blogi lähtee muotoutumaan. Uskaltauduin luokkiin: design, haloefekti, Jyväskylä, kuvataiteet ja ympäristö.
Pikkuhiljaa pihalle
13
Feb
Kevään tuoksu
Tänään lenkkipolulla vastaani tupsahti tuo tuttu tuoksu. Auringon jo hivenen lämmittäessä lumen tuoksumattomuuteen sekoittuu aavistus lupauksesta. Tuo tuoksu, jolle ei löydy oikein nimettävää kohdetta maan ollessa vielä roudassa. Sen olemassa olon vain aavistaa ja aistit avoimina etsii lisää merkkejä kevään tulosta. Elämme jännittäviä aikoja.
Weblehti Slaten sivuilla on erittäin mielenkiintoinen valokuvauksen “plagioinnista” kertova Slideshow-artikkeli. Aiheeseen liittyvältä keskustelupalstalta löytyy myös osuvia komentteja.
Palkittu saksalainen valokuuvaaja, Peter Bialobrzeski, on närkästynyt maanmiehilleen, Horst ja Daniel Zielskelle, näiden Hampurilaisessa museossa olevasta näyttelystä. Mukana on kaksi Sanghain näkymiä kuvaavaa valokuvaa, jotka ovat nostattaneet tämän kohun. Herra Bialobrzeskin mukaan isä ja poika Zieske ovat varastaneet hänen ideansa kuvien kohteista niiden valotusta myöten. (Lisää Herra Bialobrseskin ajatuksia aiheesta on luettavissa Photo District Newsin nettisivuilla.)
Vasemmalla Peter Bialobrskin työ ja oikealla Horst ja Daniel Zieken työ. (Kuvat via Slate)
Slaten slideshown sisään rakennetussa artikkelissa kerrotaan myös muista vuosien varrella julkisuuteen tulleista valokuvaukseen liittyvistä plagiointisyytteistä.
Voiko maisema olla tekijänsuojalain piiriin kuuluva? Tuskinpa vain. Maalaus tai yksittäinen valokuva tuosta maisemasta taas on. Tuskin meistä kukaan näkee siinä edes samoja asioita, joten kahden täysin samanlaisen kuvan syntyminen ei voi olla mahdollista. Herra Bialobrseskin syytös kohdistuukin lähinnä idean ja tekniikan varastamiseen. Ja siinä tullaan vaikeasti määritettävälle alueelle. Tässä tapauksessa kuvia olivat arvioineet niin lakimiehet kuin valokuvauksen asiantuntijat ja todenneet niiden olevan eri teoksia.
Niin kaikenlaisen taiteen tekijöillä kuin suunnittelijoillakin alkaa olla ahtaat ajat tässä maailmassa, jossa ‘kaikki’ on jo keksitty. Vai onko?
08
Feb
Pahan päivän varalle
Tarjolla virtuaalista paperia käyttöön, jos kotoa on päässyt hetkellisesti loppumaan.
Klikkaamalla rullaa saat sen käyttöösi täällä
07
Feb
omakuva
Pakkasasteiden hipoessa täällä Jyväskylän korkeudella jo reippaasti -30:n pahemmalla puolella alan tuntemaan itseni tönkkösuolatuksi orapihlajaja-aidaksi. Hiukset hapsottavat sähköisenä sojottaen suuntaan jos toiseenkin, iho halkeilee monimutkaisille kuvioille ja lihakset ovat kopottuneet jäykiksi. Kylmyys viivyttää unen tuloa öisin, joten väsymyksestä johtuen jutut alkavat käydä piikikkäiksi. Kaiken kaikkiaan toimita lamaantuu. Lumen ja pakkasten tulo näin myöhään talvesta on saanut elimistön uskomaan elävänsä vasta marraskuuta ja kevääntulo vaikuttaa toivottoman kaukaiselta.
Valon määrä luonnossa onneksi muistuttaa lähenevästä keväästä. Ja silloin on jo toinen ääni kellossa. Mitä kuumempi, sen parempi. Lämpömittarin näyttessä kolmeakymmentä siihen toiseen suuntaan alkaa energia virrata ja vauhti lisääntyä. Tukka putkella juostessa eivät hiukset silloinkaan järjestyksessä pysy, iho halkeilee auringon kuivattaessa ja lihakset ovat jäykkinä liian kovasta vauhdista. Lähipiiri kärsii ylenmääräisen energian aiheuttamista toimeliaisuuden puuskista ja huokaisevat helpotuksesta kun matalapaineen lähestyessä hiljenen keräämään voimia.
Tämä ihmisen sisäänrakennettu ilmapuntari jaksaa hämmästyttää minua etenkin näin ääri-ilmiöiden aikoihin. Oli se sitten hellettä tai pakkasta, korkea- tai matalapainetta, tuulta tai tyyntä niin aina sen sisuksissaan tuntee. Kovien pakkasten alla koipia kolottaa kuin silloin lapsena kasvukipujen aikoihin, matalapaineen alkaessa nousta väsymys iskee ja pitkäaikainen kova tuuli tekee kiukkuiseksi. Olisikohan minusta vanhana ainesta jonkin sortin “sammakkomieheksi”… Vasen koipi ilmoittaa nyt muuten lievästi lauhtuvasta kelistä, erittäin lievästi.
06
Feb
arrgghh!
Tämähän leviää kuin mätäpaise! Yläpalkin kuva on kadoksissa ja sivun asetukset sen myötä mukkelis makkelis. Tämä menee kyllä wordpressin piikkiin, sillä en ole käynyt suttaamassa stylesivua ja kuvan pitäisi olla tämän pohjan alkuperäinen ja näin ollen näkyä hyvin.
Täytynee illalla teipata tuohon näyttöön joku kuva.
05
Feb
se siitä…
Turhaksi retosteluksi osoittautui tuo eilinen Geek-postaus. Niin sitä on pudonnut kuin eno veneestä tämän tietotekniikan hallinnoimisen kanssa. Vai lieneekö ollut maanantai-aamun blues perusaisoiden ottaessa koville. Tomerana soitin aamulla paikalliseen tulostusfirmaan heidän käymämänsä plotterin ajurien perässä. Kiltisti kuuntelin plotterin nimen ja numeron, jopa lievää mielenkiintoa osoittaen siirryin valmistajan sivuilta hakemaan mainitun tuotteen. Asennus käyntiin ja tiedostot sähköpostilla tulostukseen ajattelin. Normaali homma, mikäs tässä.
Kuvat sijoitettuna näytölle haluttuihin paikkoihin, mitoitukset ja viivojen paksuudet tarkastettu ja kirjoitusvirheet korjattu. Tuoreeltaan asennettu tulostin ei suostunut antamaan A3-kokoa suurempaa paperiarkkia käyttöön. Ei sitten millään, ei auttanut koneen uudelleen käynnistykset tai ajurien uudelleen asennus. Ponteva välipuhelu tulostusfirmaan tarkistaen tulostimen mallin uudelleen ja lievää epäuskoa äänestä kuultaen kiittäen kauniisti näiden väittäissä ajurien olevan oikeat ja etteivät he ymmärrä mistä kiikastaa. Eihän millään rullaplotterilla voi olla sellaisia ajureita, ettei isoja lakanoita muka saisi tulostettua. Vakaasti edelleen sitä mieltä, että ei ne pojat mistään tiedä ja lähes tulkoon tiukkasävyistä sähköpostia suunnitellen päätin vilkaista niitä asennusohjeita. Kaikessa ylimielisyydessäni olin kyllä asentanut oikeat ajurit, mutta valinnut väärän numerosarjan kuvantamaan tulostimen mallia. Pienestä se on kiinni tuo päivän sujuminen. Näinhän se menee kaikkien mahdollisten ohjeiden, käyttöoppaiden, huonekalujen kokoomisohjeiden yms. kanssa.
Uudelleen asennuksen jälkeen näyttäisi toimivan, joten aamulla häntä koipien välissä hakemaan niitä tulosteita. Saas nähdä tohtiiko tunnustaa mistä kiikasti ;).
Geekeilyni siirtyköön muille sektoreille vastaisuudessa.
04
Feb
Geek-koodi
Geek-koodi on internetin historian alkuajoilta oleva Robert Haydenin kehittämä koodi, jolla intohimoisesti asiaansa suhtautuneet ‘Geekit‘ kuvailivat itseään. Tämän päivän oloissa Geek-koodi kaipaisi ehkä hieman päivitystä.
Minun koodi näyttää tällä hetkellä tältä:
GS d-@ s: a+ C$ U P L !E– W++ N- o–? K w !O- M– V? PS+ PE- Y– !PGP t+ 5++ X- !R tv b DI++ D? G e+ h r++ x+++++
Geek-koodin tekemiseen löytyy generaattori ja Robert Haydenin kaiken kattavilta sivuilta saat käännösapua.
03
Feb
Lapiohommia
Pyörähdin katsastamassa muutamien suosikkiblogieni aloituspostauksista josko täällä blogistaniassa on jonkin sortin etiketti muotoutunut ensipostauksille. No eipä ole. Selitteleminen siis jääköön myös täältä.
Tämän blogin funktiona olkoon virtuaalisena muistilappuna toimiminen, muistuttaen tekemään enenevässä määrin niitä asioita joista todella pidän ja työskentelemään stressittömän olotilan eteen. Kuvaa, piirrosta ja ajatuksen lentoa niiden ollessa julkaisukypsiä ilman sen kummempia päivityspaineita.
