Arkisto lokakuu, 2007:lle
31
Oct
happy halloween
29
Oct
Care killed the cat…
One down, one to go. Tosin jäljellä on vielä se isompi torttu…
Care killed the cat, they say. ‥You don’t want kindness rubbed into your skin,‥do you?
[1962 A. Christie Mirror Crack'd xxii.]
Pettämätön strategia piti pintansa jälleen. Muutama päivä vielä aikaa hioa taktiikkaa ja toivoa ettei se petä lopullisessa pläjäyksessä.
Kiitos Teille kaikille tuesta ja kannustuksesta. Piristi viikonloppua roimasti. Hymyillen ja iloisin mielin kohti loppuviikon vääntöjä
28
Oct
design-aakkoset
Tämähän on aika hieno! Väriä ja piristystä harmaaseen sunnuntaiaamuun saa tästä BlueAntStudion posterista 
Ja onhan tuolla oma maljakkommekin edustettuna.
Niitä saa tilata tekijöiden sivuilta.
Photo by Blue Ant Studio.
Valokuvatorstaissa kiivetään portaita.
vesiportaat
Darling Harbour, Sydney (AU) Hauska paikka!
Edit 13:30 Lisää kuvia Spiral Fountain - teoksesta ympäristöineen löydät täältä:
21
Oct
The World Champion!
ONNEA KIMI!
… käsittämättömän uskomattoman hieno suoritus …
Viikonlopun viihteeksi tarjolla Debbien uusin:
Debbien uudelta NECESSARY EVIL cd:tä ‘Two Times Blue’
On se huikea nainen! (ja 61 vee, eipä uskoisi)
Täytyy tästä lähteä levykauppaan.
———-
Ennen sitä tässä on syytä valmistautua kantahämäläisissä perinnemaisemissa vietettäviin bileisiin, suoriuduttava paikalle, biletettävä ja toivotettava onnea isännän uusille tuulille ja yövyttävä kauhukammiossa…
ILOISTA VIIKONLOPPUA!
Valokuvatorstaissa huolehditaan fyysisestä/henkisestä ympäristöstä tällä viikolla teeman ollessa saasteet.
…pakoon pahaa maailmaa…
Kuva Markku Hakurin ympäristötaideteoksesta ‘Nousu’ (The Uprise) vuodelta 2003.
Ympäristö näyttää olevan suosikkiaineeni Valokuvatorstaissa
Valokuvatorstaissa katsotaan arkea linssin läpi. Osoittautui enemmän kuin vaikeaksi aiheeksi.
Jokainen aamu on juhlan aatto ja päivä uusi seikkailu.
Viime torstaina perjantaina riemutessani Al Coren ja IPCC:n (Intergovernmental Panel for Climate Change) saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta, polkuni varrella jysähti arkitodellisuus latistaen vastaan.
metaanipommi
Kuomani Hamalaisen keromus tosielämästä tuolla ‘rekkakuskien maine katkolla‘-postauksessani nosti sitten jo karvat pystyyn:
“Sysmästä ja rekkakuskeista: perjantaiaamuna ajoi tukkirekka kärkikolmion takaa, hyvän näkyvyyden vallitessa, koulutaksipikkubussin kylkeen, kaataen sen. Onneksi ei tytär, eikä muitakaan koululaisia, ollut enää kyydissä. Taksikuskikin selvisi säikähdyksellä, joka lienee kuitenkin ollut melkoinen.”
Kärkikolmion takaa hyvän näkyvyyden vallitessa koululaisia kuljettanut pikkubussi rusinaksi! Goolettamalla löytyi tämä Etelä-Suomen Sanomien leike aiheen tiimoilta:
Pikkubussi ja tukkirekka kolarissa Sysmässä
Tukkirekka ja pikkubussi kolaroivat aamulla Sysmässä. Turmasta selvittiin ilman loukkaantumisia, mutta bussi vaurioitui niin pahoin, että se noudettiin pois hinausautolla. Rekka pääsi jatkamaan matkaansa omin voimin.Onnettomuus sattui yhdeksän jälkeen, kun Suomennurmentieltä Vääksyntielle tulleen tukkirekan kuljettaja ei huomannut lähestyvää bussia, vaan ajoi kärkikolmion takaa risteyksessä suoraan sen eteen. Bussinkuljettaja yritti väistää, mutta rekka osui auton oikeaan kylkeen ja bussi kaatui ojaan.Pikkubussi oli koululaiskuljetuksia tehnyt auto, mutta siinä ei ollut tapahtumahetkellä matkustajia. Kuljettaja käytti turvavyötä eikä hän loukkaantunut.
Alkoholilla ei ollut osuutta turmaan.
12.10.2007 13:34
Ettei vain olisi ollut sama tappajarekka, joka minua vaani taannoisella reissullani. Ja päästivät sen vielä menemään! Onneksi tuossa kolarissa ei kenellekkään käynyt kuinkaan. Kauhistuttaa ajatellakkaan mitä olisi voinut sattua, jos lapset olisivat olleet vielä kyydissä. Minä voisin syöttää sen tukkirekan kuskin suorilta Kauhuaakkosissa esiintyvälle Minotaurokselle!
Varokaa hyvät ihmiset Sysmän kulmilla liikkuvia tukkirekkoja! Ja muuallakin! Ja muitakin!
Liukkaiden lähestyessä peräänkuulutan malttia liikenteeseen kaikille tahoille!
15
Oct
loma
Tänään sai heittää kahleet irti ja aloittaa viikon verran lötköttelyä loman merkeissä. Ou jees
Viime viikon loppupuolelle sopivasti osunut Jyväskylän reissu toimi erittäin onnistuneena esilomana. Tai lomaan virittäytymisenä opiskelupäivistä huolimatta. Muorin luona vierailu toimii minulla äärimmäisen hyvänä rentoutumisen muotona. Lieneekö niin, että se vanha koti luo turvallisen ympäristön rentoutumiseen. Oli miten oli, joka tapauksessa nukun siellä paremmin kuin missään muualla. Käytän siis Muorin sohvaa häikäilemättömästi hyväkseni. Siihen on hyvä kellahtaa Muorin jutustellessa omiaan, äänen kadotessa taka-alalle uni tulee nopeasti. Tälläkin reissulla taisin ensimmäisenä päivänä koulun jälkeen nukahtaa jo ennenkuin sain pään tyynyyn asti. Koulupäivän rankkuutta ei voi tässä tapauksessa syyttää. Hieman kyllä illalla harmitti, kun jäi Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttelyn avajaisiin tullut kutsu käyttämättä. No, ensi reissulla käyn sen katsastamassa.
Lomasuunnitelmia:
- Olohuoneen ja makkarin seinät odottavat edelleen uutta maalikerrosta. Parin päivän sutimissessio ja sitten niiden luulisi olevan kunnossa. Sitten pääsee vihdoin sisustamaan kunnolla.
- Lähitulevaisuudessa tiedossa kangaskaupoissa ravaamista uudet verhot mielessäin. Ne kaupat ovat minulle varsin mystisiä paikkoja, sillä en ymmärrä sen alan hommista mitään. Onneksi niissä on nykyisin ompelupalvelu, sillä suoran sauman tekeminen Singerillä on ylitsepääsemätön kompastuskivi.
- Ikkunoiden pesua ennen verhokauppoja.
- Parvekkeen puunaus ja koristelu talvea varten.
- Tänään illalla kuuntelemaan luentoa tunneälystä.
- Töissä voisi käydä yhtenä päivänä putsaamassa työpöytää rästihommista. Niitä kun on tullut noiden opiskelupäivien johdosta.
- Etätehtävien tekemistä opiskelujen edistymiseksi.
- Viikonlopuksi matkailua kantahämäläiseen perinnemaisemaan juhlien merkeissä.
Joo joo. Hyvä jos puolet saan tehtyä Tietäähän sen. Tämä harvinaisen pitkälle syksyyn jatkunut tehokausi on nyt vain yritettävä hyödyntää. Kohta on marraskuu ja kaamos alkaa, silloin tässä huushollissa ei tapahdu mitään ja Lepis vaipuu talvihorrokseen. Jos nyt edes ne rästihommat, seinät ja juhlat…
Meinasi tämä reissu jäädä sitten viimeiseksi kaikista niistä reissua edeltäneistä huolellisista etukäteisvalmisteluista (talvirenkaiden vaihto) huolimatta. ‘Läheltä piti ettei likeltä käynyt’ -tilanne syntyi jo Jyväskylään menomatkalla silloin keskiviikkona, mutta vieläkin aiheutta tuskan hikeä ja sydämen tykytyksiä. Niin ja sieppaa niin penteleesti!
Huolimattomuutta toisia tienkäyttäjiä kohtaan
Kolmen rekan kopla veti letkassa nelostiellä Heinolan tietämissä pikkusen alle satasta loivaan ylämäkeen, kun päätin ohittaa ne normaalilla moottoritiellä käytettävällä ajonopeudella (120 km/h). Ryhmittyneenä olin jo ainakin puolikilometriä ennen letkan kohtaamista. Olin päässyt perimmäisen rekan nupin kohdalle, kun keskimmäinen päätti lähteä ohittamaan sitä ensimmäisenä mennyttä. Tämä keskimmäinen oli kevyempi versio, lastiton tukkirekka, mutta vauhti oli siis siinä satasen hujakoilla. Onneksi refleleksit toimivat ja ennenkaikkea jarrut toimivat moitteettomasti ilman lukkiutumisia tai muita sivuvaikutuksia. Läheltä se perä silti hujahti! Jos jonkinlaisia mielikuvia kerkesi silmieni edessä jo vilahdella. Keskikaistalle ei olisi voinut kaiteiden takia puskea ja sivusilmässä jyrisi ne viimeisenä tulleen rekan pyörät, jotka joutuivat myös jarruttelemaan.
Pysy kaukana mun takapuskurista!
Vihdoin tuosta kaaharista ohi päästyäni yritin irvistää, mutta tuskin se sitä näki. Kansainvälisiin käsimerkkeihin en uskaltanut turvautua. Tiedä mitä mokoma kaheli olisi saanut päähänsä. Pirullinen paikka, kun ei voinut edes pysähtyä hengähtämään. Seuraavasta liittymästä ylös noustessani huomasin se saman sininuppisen tukkirekan seuraavan. Ja siinähän se hönkäsi persiessä kiinni tuolla kaksikaistaiseksi muuttuneela nelostiellä seuraavat 30 km, aina Ositunkulmaan asti, josta se kääntyi Sysmään. Olihan siinä kiva ajella tukkirekka pikkuauton takapuskurissa puhisemassa.
Mielelläni olisin röykkyyttänyt…
Käsittämätöntä touhua. Peililiin olisi voinut vilkaista siellä moottoritiellä ja turvavälit ovat lakisääteisiä! Karkuun en sitä siinä iltahämärän laskeutessa viitsinyt yrittääkkään, olihan siellä muutakin liikennettä ja hirvivaaroja tuon tuosta. Sen verran pidin sitä silmällä, että jos se olisi käänyt jonnekin taukopaikalle tai huoltamolle niin olisin kaarannut sinne myös ja, lopullisesti henkeni uhalla, olisin sanonut muutaman valitun sanan. Ei kääntynyt valitettavasti, vaan meni sinne Sysmään päin. Toivottavasti ei ollut Sysmäläinen rekkakuski…. Sysmäläisethän on ihan mukavia ihmisiä. Sen verran hämärää siellä jo oli etten nähnyt kuljetusliikkeen nimeä tai edes rekisterinumeroa. Muuten olisin kyllä soittanut. Uskokaa tai älkää.
Kunnioitus katkolla
Olen aina suhtautunut rekkoihin ja niiden kuskeihin jonkinlaisella pelonsekaisella kunnioituksella, antanut tietä tarvittaessa, en ole ohitustilanteen jälkeen kiilannut suoraan eteen (etenkään alamäissä), en ole turhia ohitellut jos ei ole ollut kunnon saumaa jne. Niin tämän siitä saa palkakseen! Tietenkään ei voi yleistää, suurin osa heistä kuitenkin on kohteliaita, työkseen tien päällä leipäänsä ansaitsevia, ihmisiä. Tosin kännykkä kädessä tulee nykyisin turhan usea maanteiden pikajuna vastaan. Rauhallisuutta siis tienpäälle myös teiltä ammattilaisilta näin liukkaiden lähestyessä.
Toivoo pienellä japsilla ajeleva kiukkuinen punapää
11
Oct
Bloggaaja profiili
Kameraveneen Marilta löytyi tämä “What kind of Blogger are you?” Siis olen.
Ps. Kuten näkyy täällä opinnoissa on aikasen joutavanpäiväisen pitkästyttävän tylsää tänään…. Odotukset oli suuret, mutta että opetetaan Mickrosoft Wordillä nettisivujen tekoa…. Huh huh!
Vaihtaakko talvirenkaat tänään alle ennen Jyväskylän reisua, vaiko eikö? Päivän pulma on askarruttanut mieltä sen verran, että kävin jo kahdessa korjaamossa kysymässä aikaa. Huonolla menestyksellä. Saakohan täällä oikeasti koskaan renkaitaan vaihdettua jos nyt on jo noin kiire noissa paikoissa ennen sesonkia. Taidan heittää ne auton perään ja hurauttaa näiltä istumilta tien päälle. Talvi tulee aina yllättäen - sanonta taitaa siis pitää paikkaansa. Jos nyt ei kuitenkaan vielä. En ole aivan valmis siihen.
Mukavaa viikonloppua kaikille.
Valokuvatorstaissa hämmästellään tulevaisuutta. Kestävä kehitys mielessään arkkitehdit visioivat tulevaisuuden asumismuotoja.
Konttikoti
Outsider Art & Science virtuoosi, Tietäjä Hamalainen (alias Kierto-opiston dosentti, sankaritieteilijä H. M. Juhani Hämeenjussi), on päässyt jo äxään upean pelottavassa Kauhuaakkoset-sarjassa.
Tuolta Sysmän perukoilta, Taide-, tiede- ja huviryväs Morganismista, kumpuava taide ja erityisesti elämän aforismit pitävät mielen virkeänä harmaanakin päivänä.
Suosittelen visiittiä Hamalainen blogiin.
Valitettavasti Taide-, tiede- ja huviryväs Morganismi on tältä kesältä suljettu, mutta uusi näyttely odottaa ensi kesäkuun 7 päivä alkaen. Morganismi-myymälä on kyllä kiinnostuneille avoinna tilauksesta myös talvisemmilla keleillä.
Photo and Drawing by Morgan (luvalla - by permission). Link
