Valokuvatorstaissa huolehditaan fyysisestä/henkisestä ympäristöstä tällä viikolla teeman ollessa saasteet.

…pakoon pahaa maailmaa…
Kuva Markku Hakurin ympäristötaideteoksesta ‘Nousu’ (The Uprise) vuodelta 2003.
Ympäristö näyttää olevan suosikkiaineeni Valokuvatorstaissa
Muistin virkistämiseksi: 36, 42, 44, 45, 62 ja 63


Markku Hakurin työ on hauska, se toki ei ole saastetta mutta ovat pojat siinä varmaan nousseet saastetta pakoon. Hyvä kuva.
Hyvä kuva! Ja hauska työ - kai se muovi saastettakin on ja kuluttaa fossiilista…
Piristävän erilainen kannanotto.
Tää on aika huikea! Tykkään ajatuksesta.
Ketähän ne valkopukuiset sedät ovat hakemassa sieltä tolpan päästä?
Suvisuti,
Kiitos. Varpaat on syytä pitää kuivina
Inkivääri,
Kiitos. Niin, muovilla pinnoitettuhan tuokin kasvinsuojelusuojapuku on…
Hilkka,
Kiitos ja maasta se pienikin ponnistaa
Neulekirppu,
Kiitos, Pelastautumien lienee viisainta.
H.M.J.H,

Hauska teos, sinänsä siinä on hyödynnetty jo valmiina olevia materiaalia, periaatteessa kierrätystä!
hilpeä vakavan asian toteutus!molemmissa; teoksessa ja kuvassa!:))
Kiitokset Hansu ja Granny,
Noita heinämiehiä kiipeili useammassakin valotolpassa, mutta nämä olivat ainoat jotka onnistuin kuvaamaan synkeä taivas taustalla. Tosi symppiksiä veikkoja ja on niistä aivan hilpeitä ‘kasvokuviakin’, mutta näiden pelokas olemus sopi tällä kertaa.
Hei, täähän on tosi hieno kuva! Selvästi on ukot hädissään…
Käpsä,
Ettei vain olis tuli persiuksissa…
Ekologinen työ taiteilijalta ja todella hauskasti toteutettu. Hyvän kuvan olet taltioinut!
Kiitokset Elegia,
Ympäristötaide on mielestäni silloin parhaimmillaan kun siinä pohdiskellaan ihmisen tekosia ja niiden seurauksia ympäristössä. Ja tässä M.Hakuri on mielestäni onnistunut erinomaisesti. Hyvä tyyppi. Harmittavan usein ympäristötaiteen nimissä tehdään paljon sontaa. Lähinnä tarkoitan sitä, että teokset eivät välttämättä toimi ulkona tai mittakaava on totaalisesti pielessä kun taiteilija ei ole ymmärtänyt tilan merkitystä avaran taivaan alla tai muuten osannut lukea kohdepaikan maisemaa.
Lepis muuten, olisi kiva tietää kuinka kauan asuit jenkkilässä ja milloin (ja missä päin?)… Ei tietenkään ole pakko vastata, mutta utale kun olen, niin kiinnostaa
Siitähän saisi kunnollisen postauksen aikaiseksi. Teen sen lähipäivinä. Hyvä idea sinänsä.
Tee ihmeessä! Minua tosiaan kiinnostaa :)) Odotan innolla!
Tämä on kyllä riemastuttavan hauska taideteos
Susupetal,
Taide, joka jättää katsojalleen positiivisen ja ilahtunee olotilan on erinomaista oli se sitten missä muodossa tahansa.
Taiteeseen kuuluu olennaisena osana mielestäni myös hauskuus ja näistä hemmoista sitä löytyy
Puhutteleva kuva. Minulle tuo mieleen ydinvoimalan miehet, Tsernobylin, Greenpeacen, ihmisen, joka on kiivennyt ylös torniin tähyilemään, kuinka kaukana se uhka, saastepilvi, ne becquerellit ovat. Tai pakenemaan saastetta ylös viimeiseen tolppaan. Mieleen tulee myös Tuhat yötä, Nalle Valtialan näytelmä, jossa savusumu valloitti maailman, kuusi ihmistä pelastui Ilomantsin korpeen. Siellä he tähyilivät, joko tähti näkyisi, joko voisi palata takaisin elämään. Siellä he kertoivat toisilleen tarinoita rakkaudesta. Ehkä se pelasti heidät ja maailman?
Mehtäsielu,
Juuri noin! Niin minäkin näen nuo hemmot kiipeässä siihen viimeiseen tolppaan tähyillen pelastusta paksun saastepilven keskeltä.