unta vain

Se oli unta, se oli aivan ihanaa unta.

• Ja sitä oli paljon.
• Sitä oli usein.
• Sitä oli enemmän kuin hetkiä hämärän.
• Se tuoksui hyvältä.
• Se maistui suklaalle ja kalkkunalle.
• Se näytti rapaiselta.
• Purot juoksivat pitkin katuja.
• Siinä oli hyvä kääntää kylkeä.
• Nähdä lisää unia.
• Siellä sadepisarat meiskasivat ikkunoihin.
• Uniin tuli kesä.
• Porkkanalaatikon maun hiiviskellessä huulilla.
• Uni maistui vielä paremmalta.
• Se oli lämmin.
• Se oli Joulu.

Ja se ei ollut unta.

Joulu tulkoon…

Rauhoittumisen ja levon aikaa edessä muutamia päiviä, kunhan saan hoideltua itseni tästä tuonne tien päälle ja kohti Keski-Suomea tukkirekkoja vältellen. Taitaa olla känniset joulupukit vaarana tällä keikalla.

Joten toivottelen kaikille:

Valkean joulun perään haikailevat voivat tällä lumitähtigeneraattorilla luoda sellaisen.

Musiikkina tarjoillaan joulun tuojaksi sitä parasta Joululaulua eli Sylvian Joululaulu! (valitettavasti kukaan ei ole youtubettanut Karita Mattilan esittämänä, joten joudumme tyytymään kevyempään versioon.)

NAUTTIKAA JOULUSTA!

helmi

No niin, tässä tulee selvitys miksi on pitänyt kirjoittaa joululaulu Please Daddy, Don’t Come Home Drunk this Christmas!

Paljastan koko komeudessaan Amerikkalaisen joulukauheuden tällä Robert Earl Keene’s Merry Christmas from the Family-videolla:

Onneksi meillä ei ole tuollaista!

Joulumaa - se surkein!

Vuoden 2007 joululaulu-inhokit:

Surkein joululaulu kyselyn ehdoton voittaja on siis tuo Katri-Helenan inhotuksen väristyksiä useammalle aiheuttava Joulumaa.

Haja-ääniä saivat myös:

Kun Joulupukki suukon sai
Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan
Sika
Kulkuset, kulkuset (tämä Rajattoman versio on ihan jees)
Tonttuparaati

Ja uudeksi inhokki-suosikiseni nousi ehdottomasti tämä Elinan ’suosikki’: Guntherin Christmas Song. Ällö rallatus ja alta lipan hipova video - mnnnn, saattaa tosin olla miespuolisten lukijoiden mieleen

Nämä olivat hyviä surkeita kaikki

Surkein Joululaulu!

Nyt on tullut aika valita kaikkien aikojen inhokki-joululaulu. Tulemme kuulemaan kuluvan viikon aikana jos jonkin sortin renkutusta kaikista mahdollisista tuubeista. Joukkoon mahtuu mitä ihmeellisempää sanoitusta ja sovitusta verhottuina joululauluiksi.

Henkilökohtainen inhokkini on tämä John Denverin kirjoittama kantrirenkutus: Please Daddy, Don’t Come Home Drunk this Christmas! Esittäjänä tässä on Merrill Picket.

Kuulin sen ensimmäisen kerran muinoin Amerikan maalla ja siitä saakka se on aiheuttanut inhon väristyksiä. Valitettavasti tuo kuvaa usean perheen joulun odotusta realistisella tavalla. Sanoituksesta tulee oikeasti surullinen mieli niitä lapsia kohtaan jotka tuon ovat joutuneet kokemaan. Voi kun päästäisiin yleismaailmallisesti eroon tuosta tarinasta edes kerran vuodessa. Vain päivä vuodessa voisi ilahduttaa usean lapsen eloa.

Onneksi kotoiset radiokanavat eivät ole löytäneet tuota soittolistoilleen! Vaikken sitä ole radiosta sen koonta kuullut, joka vuosi se tulee mieleeni.

Nyt olisi hauska kuulla sinun inhokki-joululaulusi. Kerro kommenttilaatikkoon, niin katsotaan minkälainen kooste saadaan aikaiseksi tämän viikon kuluessa.

Ps. Niihin suosikkikappaleisiin voimme palata toisessa postauksessa

Lepis Goes Wild

Täällä tehdään Elinan innoittamana mielikuvaharjoituksia villinä ja vapaana olemisesta. Harjoittelupaikka löytyy New Yorkista.

Kuuskytviis yötä ja sitten se löytyy jostain eksoottiselta saarelta ihmettelemässä williä luontoa…

Valokuvatorstai 72 - kiire

Valokuvatorstain väellä on nyt kiire. Ei se mitään. Meillä muillakin voi joskus olla kiire… vaikka pihan perälle…:

Huussijulistetaidetta

 

Vesi ei pysy hanhen selässä!

Mä olen kuulkaa:

ribannut
vobannut
kaapannut
imuroinut
editoinut
skaalannut
miksannut
swapannut
transitoinut
efektoinut
animoinut
renderöinyt…

Ja sitten se otti ja heitti viimeisen päälle ikävän ohjelmavirheen viime yönä kello 2 ja pyyhki muistista kaikki edellisen kuuden tunnin työt!!!! (= Lepis kämmännyt jossain asetuksissa) Ei kai siinä muuten mitään, mutta se piti tänään esittää. Nyt täytynee lähteä kovalevy kainalossa väistelemään tukkirekkoja ja toivoa pysyvänsä hereillä.

Onneksi kovalevyltä löytyi aiemmin tallentunut backup-versio, josta voi vielä jatkaa. Joku päivä. Nyt ei irtoa, se oli nimittäin muutamaa tehdostetta ja renderöintiä vailla valmis paketti, käyrä on tällä hetkellä aika korkealla.

Jaa, että miten se oli (taas) näin viimetipassa…

Kirottu perfektionismi!

Ja kyllä tästä selviää kunhan nukkuu kunnon yöunet

EDIT: Juuri saamani tiedon mukaan, ei siellä olisi vehkeet toimineetkaan, joten mitään ‘elokuvaa’ ei siis olisi esitettykään….

 

Valokuvatorstai - 71

Valokuvatorstaissa juhlitaan 90-vuotiasta Suomea. Haastesanan ollessa ‘juhlava’:

kansalliskruunu

 Edit 22:42 Lapsuuteeni kielot toivat myös Joulun. Kukkakauppias-Äitini hyöti kieloja Hollannista tilatuista juurakoista kammareiden pönttöuunien päällä lämpöisessä saaden kukkimisen ihmeen aina tapahtuvaksi juuri oikeaan aikaan. Koti oli täynnä sanomalehdistä väännettyjen tötteöiden peittämiä ruukkuja, joita piti kastella ja hoivata. Noiden tötteröiden alla tulivat kukkaan myös hyasintit, mutta kielot olivat aina se suurin ihmetyksen aihe.

Valokuvatorstai - 70

Sillä aikaa kun Valokuvatorstaissa ihmetellään miten pääsisi pulmasta eteenpäin, kutsun teidät puutarhakekkereille:

Tenkkapoo!