20
tam
08
14 Kommentit to “Valokuvatorstai 75 – kipupiste”
Jätä kommentti
Tekstit RSS
Kommentit RSS
Galleria Selätys
Lepis by Susupetal
Kyytipoika
“Ihmisen osa”
Earth Hour
Tilastot
Creative Commons
Tämä teos jonka tekijä on Lepis on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi lisenssillä
Hahhah, suomalainen arkkitehtuuri voi olla yksi suuri kipupiste
Arkkitehti / sisustussuunnittelija oli varmasti suunnitellut myös tuon ohjeen seinälle laitettavaksi
Loistava vastine aiheeseen ja hauska yksityiskohta.
SusuPeta,
Ai mikä suomalainen arkkitehtuuri… ai niin se kuolleita palvova… tylsä… kekitietä kulkeva… tylsä… tylsä…
Evinia,
Erityisesti pidän tuosta maalarinteipin käytöstä!
Niin, kyllä tuo varoituslappu on tarvinnut pitkäaikaisen design prosessin onnistuakseen noin hienosti
Älä astu remmiin!
Eiköhän ole isännöitsijän vaihtama valaisin. Ihmettelen miksi Suomessa ollaan niin käärmeissään arkkitehdeista vaikka he tekevät Suomea tunnetuksi ja ovat mm. pelastaneet monta hyvää kohdetta jotka grynderit olisivaat panneet matalaksi, kuten esim Puukäpylän. Ilman arkkitehtejä Suomessa näyttäisi samalta kuin Venäjällä. Jos arkkitehdit saisivat enemmän sananvaltaa ei kasvaisi jatkuvasti nukkumalähiöitä ja surkeita supermarketti/bensa-asema keskustoja, joissa ei ole mitää
Meni kesken, tarkoitin niillä ei ole mitään tekemistä arkkitehtuurin kanssa, vain kauppiaat ja politiikot määräävät kaikesta.
Myös asuntorakentaminen on kylmää kauppaa : otetaan laatikon muotoisia rakennuksia koska ne maksavat vähemmän.
Meripilvi,
Totta puhut, piti jo tuohon edelliseen lisätä ettei kaikki tylsyys mene arkkitehtien tai muiden suunnittelijoiden piikkiin. Taustalla häärää kaavoittajat, eli kuntien rahatilanne sanelee arkkitehtuurin (laatikkolähiöiden) suunnan ja visuaalinen ilme pysyy samana.
Olisivatpa vain säästäneet muitakin hienoja puutalokortteleita kuin Puu-Käpylän. Valitettavasti niitä on liikaa tuhoutunut. Puu-Käpylä on kyllä huippu-upea, mutta olihan sen suunnitteluun jo aikoinaan paneuduttu vähän erilaisella pontevuudella kuin useimpien muiden puutalokaupunginosien.
Tuo kuva on viime kesän asuntomessuilta, joten eiköhän se ole aivan oikea suunnittelun kukkanen. Kovasti ainakin sisustus- ja naistenlehdissä kyseistä taloa mainostettiin ja kehuttiin arkkitehtisuunnittelua, kuten myös sisustussuunnittelua. Ja siitä pääseekin jouhevasti seuraavaan. Eli, jos arkkitehti paljastaa tuotoksensa housut kintuissa muutamalle sadalletuhannelle kävijälle, niin eiköhän tuo ole valmis vastaanottamaan myös pientä kritiikkiä.
Arkkitehtuuri on yksi kirpeimpiä keskustelunaiheita meillä ja saatan intoutua joskus liikaa vaahtoamaan puoleen jos toiseen. Hyvä aihe! Kiitos kommentista, se piristi.
ps. Täällähän näyttää samalta kuin Venäjällä. Helsinki on pienois-Pietari (lieneekö samojen arkkitehtien hääräämisellä muinoin molemmissa kaupungeissa jotain tekoa sen kanssa) ja Espoon keskukuksessa ovat taas touhunneet Puolalaiset arkkitehdit ja jälki on sitä luokkaa.
Hehehheh!!!!
Tuli mieleeni, että olisin voinut kuvata
tähän yhden jyväskylän kaupungin viraston vessan
pidesuihkun. Letkun pituus ei riitä pytylle saakka.
Huomautuin asiasta pari vuotta sitten ja kävin
samaisessa vessassa menneellä viikolla ja letku
oli edelleen vaihtamatta.
Niitä tapaa muuten aina silloin tällöin Neulekirppu. Jossain olen nähnyt invavessan, jossa vessapaperipidike oli niin kaukana ettei sinne esim. pyörätuolissa liikkuva olisi ylettänyt kuin pyörätuolilla siirtymällä.
Noh, kyllä arkkitehtuuria saa kritisoida. Minä en edelleenkään ymmärrä, miksi Kiasman (ehkä Suomen rumin rakennus) suunnittelijaksi ei valittu suomalaista arkkitehtia. Sen lisäksi, että Kiasma on ihan v**n ruma, se on huonosti suunniteltu. Sehän vuotaa kuin seula.
Anteeksi avautuminen! Osuit kuvallasi todelliseen kipupisteeseen
)
Niin, en siis tarkoita, etteivätkö ulkomaalaiset olisi ihan hyviä arkkitehtejä siinä missä suomalaisetkin, mutta eikö olisi kuitenkin kannattanut suosia kotimaista vaihteeksi.
Elina,
Tähän ei voi kuin soveltaen lainata kanssabloggaajaamme H.M.Juhani Hämeenjussia ja todeta että: Arkkitehtikin on ihminen!
Mitä Kiasmaan tulee, minusta se on mielenkiintoinen rakennuksena. Ruma, mutta mielenkiintoinen. Niin kai se on etteivät ulkomaiset arkkitehdit ymmärrä näitä meidän äärikelejä ja suunnittelussa mättää. Jaa, mutta eikös Kiasman rakennesuunnittelun tehnyt kuitenkin suomalainen arkkitehtitoimisto, joten siinä jäljet johtavat kyllä kotimaisille markkinoille. Mystistä tuo arkkitehtuuri.
Onneksi siinä ei lue VARO PÄÄTÄSI!
Nohna,
sepä vasta olisikin 