Normaalisti saan hepuleita, näppyjä, närästystä, sydämen tykytystä ja kokonaisvaltaista huono-oloisuutta cover-biiseistä! Erityisesti Beatles-biisit ovat pyhiä ja niiden pitäisi pysyä koskemattomina, mutta tämä passaa:
She’s Leaving Home by Frank Converse and The Cake
Tämä Johnin laulama ja Paulin kirjoittama alkuperäinen esitys löytyy Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -abumilta. Paul runoili tämän herkän surullisen sanoituksen luettuaan sanomalehdestä nuoresta kotoaan karanneesta tytöstä, Melanie Coesta. Biisistä tuli klassikko ja Melanie seikkailee maailmalla edelleen.
Ei passaa, ei passaa. Tämä oli niin taidetta, niin taidetta, että yäk
Heh, olinpas minä kiihkeä! Näin aikaisin aamusta!
Hienohan tuo. Taidetta, joo. Melkein progea:-) Sopii sunnuntaiksi.
Susupetal on kyllä noussut väärällä jalalla tänä aamuna ylös
Vaiheinen,
‘Progetaidetta’ parhaimmillaan
Eikö tässä ole perienglantilaista huumoria. Ei tätä ole taiteelliseksi tarkoitettu. Minä tykkäsin kovasti.
No niin minäkin tykkäsin tästä, Kari. Aivan huikeaa ja vakavalla naamalla vedettyä
Valitettavasti en löytänyt netistä enää mitään vastaavaa.
Tää oli tosi hauska, ja mulla on muutenkin outo viha/rakkaussuhde covereihin, huonoja inhoan, mutta hyviä covereita arvostan ja keräilenkin.
Itkupilli,
On niissä joitain aivan kelvollisia, mutta ehkä se on sellainen periaatekysymys. Riippuu vähän.
Arvelinkin sinun pitävän tästä