No oli se! Hyviä arvauksia saitten aikaseksi tuonne kommenttilaatikkoon. Erityisesti pidin Susupetalin ehdottamasta robottirakastajasta; Katriinan ehdottamasta iPhonesta ja Vaiheisen ehdottamasta punaisesta 3G kännykästä (nimenomaan punaisesta). Mutta tähän huusholliin kun ei osteta turhia laitteita, niin mitään edellä olevista ei tarvita. Kännykkä on vuosimallia 2003 ja sen toimiessa edelleen aivan loistavasti en ole edes harkinnut vaihtamista uuteen. Sitä paitsi, en ole vielä keksinyt mihin tarvitsisin 3G-ominaisuuksia 
Uuden kapulan hankkimisen tullessa ajankohtaiseksi todennäköisesti päädyn tuohon iPhoneen. Se näyttö on aika kiva 
Vai saako sen robottirakastajan GPS:llä ja 3G:llä?
Ai niin, asiaan. Kyllä vain Elegia, Timo, Itkupilli ja Susupetal osuivat arvauksissaan oikeaan. Taisivat tietää, aiheestahan on keskusteltu paljon ja pitkään tuolla BB-blogin puolella. Niin, kamera, joo. Hartaasti haaveilemani digijärkkäri on toteutunut. (Ja tästä ei tarvitse sitten kenenkään alkaa kiukuttelemaan mulle, ei kotiväen eikä muidenkaan. Veikkaan sanomista tulevan…) Johan tuota olen vuoden säästellyt ja kuukausittain pistänyt rahaa syrjään ja tämän kauempaa sitäkään hommaa ei voi tehdä, sillä mitään ammattilaisvehkeitä en tarvitse. Pikkunikonin rikkoutuminen sai jahkailijan vihdoin liikkeelle, pitkään olin jo nimittäin seurannut hintoja ja pakettien sisältöjä. Uusinta mallia ja kalleinta tekniikkaa se ei siis ole, vaan järkiostos.
Sehän nyt oli selvää, että se on Nikon. Eikö vain? Niiden kameroilla kun on oppinut kuvaamaan, niin tuntee jo logiikan. Tuohon malliin päädyin yksinkertaisesti siitä syystä, että se on yhteensopiva vanhan filmijärkkärini kanssa. Voin siis hyödyntää ristiin tai ainakin toiseen suuntaan. Lisäksi salama käy myös Pikkunikoniin. Uusimmassa mallissa on ne kaikenmaailman videot ja gps:t; turhia vemputtimia. Ja mistä sen tietää toimiiko se videokuvaus pitkällä aikajänteellä.
Kevyesti ja varovaisesti tutustelin siihen sunnuntain kunniaksi. Sarjan koekuvia otin täällä kotona, mutta mitään sen syvällisempiä tutkimuksia en tehnyt. Aivan vain automaattiasetuksilla, lähes. Macroa piti tietenkin kokeilla ja erilaisia pistetarkennuksia. Kyllä se tuntui mukavalta pyöritellä sitä putkea käsissään, säädellä pituutta ja paksuutta… siis tarkoitan tarkennuksia. Olen kaivannut sitä manuaalista tarkennusta. Ainoa hieman ärsyttävä toiminto ilmaantui täällä sisätiloissa kuvatessa kun se läväyttää automaattisesti sisäänrakennetun salaman käyttöön. Pienen etsimisen jälkeen onnistuin ottamaan sen pois päältä, mutta kahden nappulan yhtä aikainen käyttö tuntui hieman työläältä. No onhan siinä noita nappuloita riittävästi, joten saattaa mennä aika kauan ennenkuin ne hallitsen. Taidan mennä kurssille.
Muutamia testikuvia:
Morganin tyttären tekemä Liisukka majailee keittiön pimeimmässä nurkassa pyyhetelineessä ja joutui kuvattavaksi ilman turvaa antavaa pyyhettä. Salaman otin pois päältä, jotta Liisukan silmät eivät häikäisty.
Tyyny sohvalla. Värit juuri oikein salamallakin.
Orkikeatukielma nro. 1 – tarkennuskokeilu
Orkideatutkielma nro.2 – tarkennusharjoitelma jossa valotus pielessä
Orkideatutkielma nro.3 – tarkennusharjoitelma jossa perspektiivi pielessä
Orkideatutkielma nro.4 – tarkennusharjoitelma ilman salamaa
Kyllä laatu on aivan eri luokkaa kuin Pikkunikonissa. Värit tulevat puhtaina ja kohinaa ei juurikaan ilmene edes sisäkuvissa. Ulos en sen kanssa lähtenyt, sillä se jo viikon tuloaan tehnyt flunssa on ollut viikonvaihteen ajan ikävällä mallilla. Taas niitä ärsyttäviä tauteja, joka vain sitkuttaa muttei tule kunnolla päälle.
Jatkan harjoittelua Ja Nikonin Micro-objektiivia varten säästämistä!
Ps. Ajattelin julkaista tämän vasta aamulla, mutta kun Haloefekti meni arvaamaan tuolla BB-blogissa asian oikean laidan, niin tulkoon nyt sitten eetteriin Tällä viikolla ei nimttäin taida paljoa keritä bloggaamaan. Tai eihän Haloefekti mitään arvannut, asiasta keskusteltiin viimeksi nähdessämme.
