On tainnut tulla mainittua vuoden 1984 olleen oivallinen konserttivuosi ja samalla teemalla aion jatkaa tänäkin sunnuntaina. 7 ja 8 syyskuuta Denveriin saapui vuoden megatapaus eli The Jackson 5 ‘Victory Tour‘ -jäähyväiskiertuellaan. Kaupunki oli muutenkin aivan sekaisin megatähtien vierailuista, sillä tuolloin 7.8.1984 siellä esiintyi myös Elton John (josta joskus myöhemmin). Hyvä etteivät kilpalaulantaa vetäneet viereisillä esiintymisareenoilla.
Kiertueella olivat mukana kaikki Jacksonin veljekset: Jackie, Tito, Jermaine, Marlon ja kaikista ennakkoepäilyistä huolimatta myös Michael. The Jackson 5 oli jo ilmoittanut lähtevänsä kiertueelle ennenkuin Michaelin mukana olo varmistui. Olihan hän jo suuri tähti ‘Thrillerin’ tuolloin jo myytyä kymmeniä miljoonia kappaleita.
Konsertissa kuultiin läpileikkaus The Jackson Five:n kahdelta albumilta: ‘ Destiny‘ ja ‘Triumph‘. Näiden lisäksi kuultiin biisejä Jermaine Jacksonin samana vuonna ilmestyneeltä ‘Dynamite’ -albumilta sekä Michaelin ‘Off the Wall’ ja Thriller -albumeilta. Veljessarjan esiintyessä hyvin, shown vei kuitenkin Michael. Lavalla nähtiin niin kimalteleva hansikas kuin ‘Moonwalk’, kaiken muun upean tanssin ohessa. Tunnelma tuossa konsertissa oli aivan sanoin kuvaamaton: aika ajoin yleisö läheni hysteriaa nuorten tyttöjen kirkuessa, itkiessä ja pyörtyillessä silmiemme edessä. Huikeaa menoa.
Tuosta konsertisa soitan tänään klassikoissa kaksi ikisuosikkiani ja myös tuossa konsertissa kuultua kappaletta The Jackson Five:n ja Michaelin varhaisemmasta tuotannosta:
- ‘I’ll Be There’ vuonna 1970 ilmestyneeltä ‘ Third Album‘ -albumilta -
Edit klo 11:49 – vaihdoin tähän ‘I’ll Be There’-kipaleesta toisen version, myös a capellana esitettyä kaunista laulua.
- ‘Ben‘ vuonna 1972 ilmestynyt single samannimiseen elokuvaan -
♣ ♣ ♣
Farewell Michael Jackson 1958 -2009
‘One Day in Your Life’
Voi, sinulla on täällä musiikkia, joka saa kyyneliin. Hyvästit Michaelille.
Minä tyydyin omalla valinnallani, toisen laulamana, toivottamaan hänelle kauniita unia.
Kiitos näistä. Faktaakin laitoit kovasti.
Sooloilija,
Hyvästit on annettava, vaikkakin se tuntuu edelleen todella oudolta!
Voi että MJ oli hyvä lapsena! Tuo Ben laulettuna a la capella on ihan liikuttavan upea. May he rest in peace….
Yaelian,
Ja sieltä on jo kuulumassa aikuisemman Michaelin tuttuakin tutumpi lauluääni. Peace!
Hyvä kun valitsit näitä uran alkupuolen kipaleita. MJ siirtyi taivaallisen orkesterin solistiksi.
Siellä uran alkupäässä olisi aikamoinen liuta hyviä klassikkoja, valitettavasti vain niitä ei tubesta löydy kelvollisina versioina. Mutta tässä silti parhaat!
Ja olet ollut kokemassa tuon, varmasti ikimuistoinen.
Mulle Michael Jackson on ollut semmoinen ehdottoman musiikillinen nero, mutta en ole fanittanut mitenkään. Billie Jean tulee ensimmäisenä mieleen, varmaankin kun siinä on ihan ssssairaan hyvä kitara
Kiitos näistä!
Papi,
Olihan se ikimuistoinen konsertti ja nousi välittömästi pinnalle uutiset kuultuani. Olisi varmaan jossain vaiheessa tullut esille näillä Sunnuntaiklassikoissa, mutta nyt taisi tulla vain nopeammin. Billie Jean on ehkä suurin suosikkini tuolta aikakaudelta.
Aika nostalgista miten symppis oli Michael siinä uransa alkupuolella, sama tyyppihän siellä sisällä oli varmaan loppuun asti, elämä vain heittää aina eri suuntiin.
Timo,
Pieni poika maailman riepoteltavana. Tuosta se lähti ja loppua ei näy. Surullista.
Kiinostavaa, vieraampaa Jacksonia. Vaikka Jackson Fiven juttuja sentään olen joskus nähnytkin. Silti vasta Thriller oli se levy, jonka jälkeen Michael Jackson oli jotain paljon enemmän.
Oli hän toisaalta melkoinen liikemieskin, osti suurimman osan Beatles-kappaleiden oikeuksista ja nai Priscilla Presleyn. Siinä sitä on lakimiehillä töitä pitkäksi aikaa, kun se omaisuus siirtyy eteenpäin.
HannaH,
Hyvin kuvailtu; ‘jotain paljon enemmän’! Muistan Thrillerin julkaisemisen ja keskustelut joita meillä käytiin albumin biisien neroudesta. Edelleen olen samaa mieltä!
Ne Beatlesien oikeudethan oli McCartneyn moka. Michael oli kysynyt Paulilta mihin kannattaisi sijoittaa Thrilleristä tulvivia rahoja ja Paul oli vitsinä heittänyt tuon sijoituskohteen ajatellen etteivät ne ole edes kaupan. Olivat tuolloin nimittäin jonkun levyyhtiön omistuksessa. Paul on harmitellut asiaa useampaan otteeseen.
Kiitos Michaelista! AINA niin hyvä
Ja miten liikuttava, herkkä…
Kimmeli,
Aina! Oli pakko palata tuonne MJ:n uran alkupuolelle, sillä siellä on vielä niin paljon sitä viatonta herkkyyttä nähtävissä. Sekä silmissä iloa, jota ei enää myöhemmässä vaiheessa paljoa näkynyt.
HannaH:lle tarkennusta, että Michael nai Lisa Marien, ei Priscillaa.
Just! Tosin nuo kaksi naista alkavat muistuttamaan niin paljon jo toisiaan, että ei ihme jos menee sekaisin.
Samoilla linjoilla ajattelin olla tänä sunnuntaina, Jackson 5 on tutumpaa kuin Michael Jackson.
Aika mahtava konsertti varmaan, huh!
Mikäs yllätys se nyt taas olikaan, Susupetal! Jackson Five on oikeastaan kolahtanut minuun eneiten kaikesta Jaksonimista. Tosin kyllä se Jermainekin aika symppis on.
voin vain kuvitella, miten uskomaton tuo konsertti on ollut! itseltä jäi mj näkemättä, vaikka hän oli ihan eka fanittamani artisti, ja nytpä siihen ei ole enää mahdollisuutta. superkauniit kappaleet olit myös valinnut, tällaisena michael on hyvä muistaa.
Juanita,
Arvaan, että olsit halunnut olla siellä! Tällaisena juuri.
Täytyy sanoa, etä kyyneleet valui poskilleni, ja iho oli kananlihalla, kun näitä kuuntelin!
Ei voi, kuin sanoa, että MJ oli hyvä, ja taitava!
Paljon vielä jäi kuulematta häneltä….
Harakka,
Täytyy tunnustaa, että kyllä tämä setti sai kyyneleen kirjoittajankin silmäkulmaan. Paljon jäi kuulematta, mutta ehkäpä kuulemme vielä niistä yli sadan biisin joukosta jotain jotka hän jätti perinnöksi lapsilleen. Huikea perintö!
Jackson 5 olen kuunnellut teininä, jostain syystä tulin hankkineeksi heidän kasettinsa ilmeisesti Osmondsien innoittamana. Mikähän sen nimi onkaan, ainakin tuo I’ll be there on siinä ja se on siksi erittäin tuttu. Mulla on ollut aina ongelma lapsilaulajien kanssa, he voivat olla huippuhyviä jne. mutta aina he ovat minusta jotenkin väärssä paikassa esiintyessään suurille yleisöille ja siksi en heistä yleensä kovasti innostu. Jackson 5 kuuntelin aikani, mutta Jacksonin soolomusiikista en innostunut vaikka myönnän hänen tehneen hyvää popmusiikkia.
Tuima,
Lapsilaulajien kanssa ollaan samoilla linjoilla. MJ:tä kuuntelin todella paljon silloin 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin jonkin verran, mutta sitten hän jäi. Jonnekkin. Tosin pidän edelleen hänen äänestään todella paljon.
Vaikken pystykään kuuntelemaan heikkojen yhteyksien takia, niin Jackson 5:n jotain levyä tuli kuunneltua kyllä. Muutoin Michael Jacksonin musiikki on jäänyt aivan vieraaksi. Aivan kuten jokunen muukin on kertonut. Tuo sinun kertomuksesi konsertista sensijaan oli kiintoisa, ja oletpa nähnyt ja kuullut jotain aivan erityistä – varmaan pysyy muistoissa tuollainen kokemus.
Hirlii,
Jo vain tuntuu pysyvän, vaikken kovin kirkunut enkä edes pyörtynyt. Olet siis lomalla jossain luodolla…
no en ole luodolla konkreettisesti, symbolisen konkreettisesti kylläkin – eristyksissä jostakin (mm verkkoyhteyksistä), mutta lähellä jotakin muuta muuta kuin mitä arjessani konkreettisesti joka päivä on.
Hirlii,
Toivottavasti se on sellaista mistä tulee hyvä olo.
Voi Lepis, tulin kuuntelemaan nämä uudestaan eilisen jälkeen.
Laitoin taustalle soimaan kun söimme lounasta tyttärien kanssa. Minun piti paeta kylppäriin itkemään. Tuli ihan mahdoton nostalgiapurkaus näistä biiseistä. Tyttäret hiljaisuudessa jatkoivat syömistä ja minä niistin nenääni kylppärissä. Voi että Lepis, nämä kaikki kolme laulua saivat niin tunteelliseksi. Tämän päivän lounas meni ihan hartaissa merkeissä…
Voi sinnuu pientä. No enpä minäkään tuosta kolmikosta kerralla selviä, vaan yksi kerrallaan. Kyllä näistä tulee niin paljon kaikenlaisia muistoja mieleen ettei ole tosikaan ja jopa uniin asti nousee noiden aikakausien ihmisiä.
Minulle ei tule mitään mieleeni. Itse asiassa kuulin nämä biisit (siis nuo kaksi alempaa, ylin ei enää toiminut) nyt ekan kerran. Todella puhtoinen ja kaunis ääni Michaelilla.
Elegia,
Ihmekkös tuo, sillä näitä en ole ikinä kuullut täällä kotimaisissa radioissa. Täytyy sitten taas etsiä uusi versio siihen ensimmäiseen…
Kiitos Jackson Five – elämyksistä
Olen Michael Jacksonin ihailija mitä suurimmassa määrin. Eikä tuo Billy Joel myöskään hassumpi olen. Hänen biiseissään on joku outo taika kun jäävät soimaan päähän vaikka musiikki vaimenee. Hyvää muuttoa!
Kiito Rita,
Billy Joel on ikisuosikkini, siis se numero ykkönen kaikista