Huikean hilpeiden Galleria Selätyksen pikkujoulujen myötä nukkuminen on jäänyt liian vähälle. Eihän sieltä malttanut lähteä pois, vaan piti tanssia kaikki viime sunnuntain pikkujoulubiisit läpi puhki. Nyt kolottaa.
Sunnuntain klassikkona soi sitä myöten hieman rauhallisempaa musiikkia. Joe Walshin kaunis klassikko vuodelta 1974:
- Help Me Through The Night -
‘Help Me Through The Night‘ löytyy Joe Walshin ‘So What‘ -sooloalbumilta. Albumin julkaiseminen sattuu Walshin uralla ajankohtaan kun edellinen bändinsä, Barnstorm, oli jo hajonnut, mutta hän ei ollut vielä liittynyt seuraavaan bändiin. Näitä Eagles-miehiä on kuultu harvinaisen vähän täällä klassikoissa vaikka heillä on, niin yksin kuin yhdessä, varsin mittava skaala huikean hyvää musiikkia tarjolla. No, ehkäpä vielä joku päivä soitan Washin ‘Rocky Mountain Way‘ -biisin jos satun oikein muisteloimaan 
Mitä se siitä nukkumisesta muuten sanoikaan…
Hmm, tämä oli vähän löysä, mutta sopii sunnuntaiaamuun, jos on koko yön viettänyt pikkujouluissa. Minä nukuin
Susupetal,
Toisinaan on hyvä vähän löysäillä
Mulle tulee Walsh Eaglesista vasta aina kolmantena mieleen, ensin on aina Henley ja Frey. Johtuu varmaan Henleyn soololevystä The End of the Innocence, josta pidin valtavasti. Kyllähän tää menee, ei siin mitään!
Halo E, Niin se taitaa minullakin tuo järjestys olla. Vaihtelu virkistää.
Walshin biisi sopii just tällaiseen aamuun: leppoisaan loikoiluun ja sateen loppumisen odotteluun. Minkä ihmeen sadekauden olemmekaan Pohjolaan saaneet? Etupihamme muistuttaa kohta suota!
PS. Ota iltapäivällä tupluurit. Ne helpottavat juhlimisen jälkeistä elämää.
Viides rooli,
Vai tupluurit! Siinä tuli taas uusi sana, jota en ole ennen kuullut.
Tuntematon – eikä nyt ihan iskenytkään. Tällaista musiikkia ei tule kuunneltua muuten kuin radiosta, vaikka en osaa määritellä mitä se “tällainen” on.
Pisara,
Kuka näitä vanhoja kaikkia muistaa
Kivaa meininkiä tässä biisissä. Sunnuntaichillailua, mikäs tässä…
Eikö vain, Vaiheinen
Tämä sopii hyvin sunnuntaille.
krh…krh…krh…ai, ma kuorsasin, sori! meen paikkareille!
BLOGitse,
Toivottavasti oli hyvät!
Tätäpä kuuntelee ihan mielellään ja rentouttavaahan tämä. Hyvät soundit!!!
Kiitos Taru,
Rentouttava on hyvä sana kuvailemaan tätä
chilliä sunnuntaimenoa minustakin
meillä loppui jo sade ja aurinkokin taas paistaa, joten taidan siirtyä loikoilemasta ulos!
Juanita,
Älä viitti retostella
Ei aivan kovin tuttua, artistin nimi ainoastaan. Mutta rauhallista ja leppeää, jouhevasti soljuu. Sunnuntaita ilman muuta!
Tuula,
Leppeä on toivottava olotila, niin arkena kuin sunnuntaisin.
Enpä ollut tätä kuullutkaan aiemmin. Kaunis oli ja kovin rauhallinen!
Tuima,
Kiva kun tykkäsit. Menee jonnekin sinne todella kaukaisuuteen jolloin tämän olen viimeksi kuullut.
Kiva oli kuunnella tätä.
Mutta oon kyllä mäkin väsynyt, vaikka nukuinkin jo ennen pikkujouluihin tuloa.
Mutta kai nää pimeät ilmat sen tekevät!
Harakka,
No oli ne sen verran railakkaat kekkerit, että vieläkin hieman nuokututtaa…
Hei, mekään ei ollut kiinnitetty huomiota Eagles-jäsenten yksityishankkeisiin. Kuten nyt tämäkin soitto täällä tulee uutuutena. Ehkä nämä yksityisprojektit eivät aivan yllä siihen mitä bändi sai yhdessä aikaan. Kiitos yhteydestä: nämä aina täydentävät bändinkin musiikillisia kaukoulottuvuuksia, kuvaa, kuuluvuutta.
Timbutkin soitti äskettäin erään toisen Eaglesin, Glenn Freyn tekemän ja esittämän biisin Part of Me, Part of You Thelma & Louise -leffaan. http://timbuktu.vuodatus.net/blog/2248089/kaukainen-aani/
Timbuktulaiset,
Vähissä ne ovat olleet, mutta eivät toki kokonaan kuulumattomissa. Tämähän on siis ennen Eagles aikaa, joten menee ilmeisesti omaan sarjaansa.
Jeps, näköjään Walshilla oli sooloura ennen Eaglesia. Yhtyeen muutamalla muullakin tyypillä on ollut eriaikoina erilaisia sooloiluja, mutta edelleen mieltä, että lahjakkaat tyypit yhdessä vasta muodostuivat kiinnostaviksi, noh ainakin täällä autiomaassa.