Sivuauringot ovat taivaalla auringon sivuilla näkyviä kirkkaita ja yleensä värikkäitä läiskiä. Ne kuuluvat kaikkein tavallisimpiin haloilmiöihin.
Nimestään huolimatta sivuauringot muistuttavat ani harvoin varsinaista aurinkoa. Tavallisimmin kyseessä on silmiinpistävä, värikäs läiskä taivaalla, auringon jommallakummalla puolella. Sivuaurinkojen kirkkaus vaihtelee lähes huomaamattomasta häikäisevän kirkkaisiin ja ne ovat muodoltaan tyypillisesti pitkänomaisia kaventuen auringosta poispäin. Tavallisesti sivuauringot näkyvät pareittain auringon molemmin puolin. Jääkide-esiintymän sijainnista riippuen toinen niistä voi olla kuitenkin myös toista kirkkaampi tai jompikumpi voi puuttua kokonaan.
Sivuauringot syntyvät, kun auringonvalo kulkee sellaisen jääkidepilven läpi, jossa kiteet ovat kuusikulmaisen laatan muotoisia. Valon kulusta kiteessä johtuu, että sivuauringon sisäreuna on aina vähintään 22° päässä auringosta, mutta auringon noustessa korkeammalle taivaalla, sivuauringot työntyvät auringosta poispäin. Samalla niiden kirkkaus vähenee nopeasti. Jos jääkiteet heiluvat ilmassa, sivuaurinko pitenee korkeussuunnassa kaarimaiseksi. Laattamaiset kiteet aiheuttavat sivuaurinkojen lisäksi myös zeniitinympäristön kaaren sekä harvinaisia 120° sivuaurinkoja. Sivuaurinkojen välittömässä läheisyydessä taivaalla voivat näkyä 22° rengas ja horisonttirengas. Lähde Wikipedia
Taitaa tulla hallayö kun jääkiteet ovat noin matalalla.
Olipa mielenkiintoista,ihan uutta tietoa!
Ja hieno kuva…
Yaelian,
Piti hieman kaivella. Tiesin tuon haloilmiöksi, mutta en tiennyt tarkemmin mikä se niistä oli. Kuva on kuvattu parvekelasin takaa, joten laatu ei ole kovin hääppöinen.
Kuva on kuin maalaus. Kyllä siellä sivuaurinko on.
Arleena,
(vaik itse sanonkin).
Kuva piti ottaa hieman normaalia valotuksia tummemmilla asetuksilla, kun muuten olisi ollut liian kirkasta kuvata lähes kohti aurinkoa. Siihen nähden ihan kelpo kuva
Ihan uutta. Asiaa pitää tutkia oikein taivaalta, kunhan sopiva tilanne tulee.
Kari,
Kevättalvella näitä näkee yleisimmin, joten hieman hieraisin silmiäni eilen kun tuon bongasin.
Taas viisastuin, en ole kuulutkaan! Kuva on hieno!
Kiitos Miiwi,
Tämä ‘Matkalla marraskuuhun’ taitaakin muotoutua varsin opettavaiseksi tarinaksi luonnon ilmiöistä. Nyt on jo kaksi uutta tullut, se siirtymäsumu ja nyt tämä
Kaikkea sitä onkin keksitty, ikinä minäkään kuullut mistään sivuauringoista.
Krisu,
Katse taivaalle vain
Ajatella, yritin kuvata tuommoista samanlaista kesällä, mutta enpä tosiaan osannut sivuauringoksi nimetä, niin ellei sitten ole muitakin samantapaisia halojuttuja.
Sirokko,
Niitä halojuttuja on vaikka kuinka paljon erilaisia, mutta en löytänyt sellaista sivustoa jossa olisi ollut hyviä kuvia. Tämä on ilmeisesti yleisin haloilmiöistä. Joskus talvisin olen nähnyt sellaisen kaaren auringon ympärillä ja pari kertaa olen nähnyt ala-auringon, jossa auringosta tulee sellainen viiva alaspäin.
Oppia ika kaikki, kiitos mielenkiintoisesta tietoiskusta, johon oli uskomattoman kaunis kuvitus.
Kiitos Itkis,
Teilläkin päin näkee näitä varmasti.
Aurinko on ihan tuttu mutta sivusellaisesta en ollut kuullutkaan.
Tosi upea kuva! Luonnon omaa taidetta…
BLOGitse,
Kerrannaisvaikutukset ovat ihmeellisiä
Haloilmiöstä on mullakin kuva (siinä näkyy selvästi kuusikulmainen jääkide, ja joka oli muuten aika iso “kiteeksi”, jos se olisi tömähtänyt maahan niin oisi tullut aika kuoppa) . Kuva löytyy linkistä. Mielenkiintoinen ilmiö, tämä Halo.
Hirlii,
Mielenkiintoinen se kuvasi. Nyt pitää varmasti jo hommata joku halo-opas ja alkaa tutkimaan näitä.
Mielenkiintoista, kyllä noita aina silloin tällöin näkee, mutta olipa kiva nähdä kuinka tarkasti assioiden on osuttava kohdalleen:)
Inkivääri,
Taivaan ilmiöt ovat todella jännittäviä!
Ei nyt nosteta tästä haloa…
Kuikutetaan vain, Hamalainen
Erikoinen näky!
En ole koskaan aiemmin nähnyt, joko sitten kuullutkaan, sivuauringosta!
Kyllä sitä kaikkea näköjään oppii, kun tarpeeksi kauan elää, he!
Mutta kaunis se kuitenkin on!
Sanos muuta, Harakka!
Luulin sitä ensin sateenkaareksi, mutta eipä meillä satanut. Hetken ihmeteltyäni hain kameran ja totesin sen haloksi, kun se ei siitä mihinkään kadonnut hetkeen.
Kerran elämässäni olen haloilmiön nähnyt ja olihan se aikas jännä! Piti tuijottaa pitkään : )
Taru,
Jänniä ne ovat, siitä ei pääse mihinkään!