Moi,
Bittitaivaalla on sen sortin häiröitä menossa, että en pääse kommentoimaan Blogger-alustalla toimiviin blogeihin tänään. Tarjoaa vain vaihtoehtona Blogger-blogin perustamista. Ja pah!
Kaippa ne siitä joskus korjaantuvat. Toivottavasti.
Moi,
Bittitaivaalla on sen sortin häiröitä menossa, että en pääse kommentoimaan Blogger-alustalla toimiviin blogeihin tänään. Tarjoaa vain vaihtoehtona Blogger-blogin perustamista. Ja pah!
Kaippa ne siitä joskus korjaantuvat. Toivottavasti.
Arvasinhan, että elokuvateema jää päälle!
Yea-a-a-h!
- Little Green Bag -
Päivän klassikko julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, jolloin se jo kipusi listoille eri puolella maailmaa. Suurempaan menestykseen tuo George Baker Selectionin biisi nousi vuonna 1992 Quentin Tarantinon Reservoir Dogs elokuvan myötä. ‘Little Green Bag‘ kuullaan elokuvan alussa, päähenkilöiden astellessa aamiaisen jälkeen ravintolasta kohti päivän keikkaa.
Hollantilainen George Baker Selection on ehkä meillä tunnetumpi biisistään ‘Paloma Blanca‘ (linkki YouTubeen). Miten ihmeessä nämä kaksi biisiä ja tuo leffa eivät oikein natsaa yhteen…
Sijoittuiskohan ‘Reservoir Dogs’ kolmannelle sijalle siinä elokuvalistallani, josta jo viime sunnuntaina vihjaisin… Kärki kymmenikössä kuitenkin.
etsittin tällä kertaa samaa asiaa sisältä ja ulkoa:
- ulkona – Espoo 18.4.2011 -
– sisällä – Espoo 19.4.2011-
Tämä elokuvateema osoittautui sen verran laajaksi, että tänään on pysyttävä siinä enisimmäisenä mieleen tulleessa biisissä. Toki tällä elokuvateemalla menisi eteenpäin kuukauden, kaksi, ellei peräti vuoden. Sen verran useita hyviä ja hersyttäviä on tässä viikon mittaan päähän putkahtanut.
Klassikkoelokuvabiisini on varsin yllätyksettömästi tietysti B.J. Thomasin esittämä kipale suosikkielokuvastani, ‘Butch Cassidy and the Sundance Kid’: Raindrops keep fallin’ on my head… so I just did me some talkin’ to the sun… and I said I didn’t like the way he got things done… sleepin’ on the job… those raindrops are fallin’ on my head, they keep fallin’…. but there’s one thing I know… the blues they send to meet me won’t defeat me… it won’t be long till happiness steps up to greet me…
Kuuletteko sävelen
Lalaalalaaa… Se siitä!
Tuo Hal Davidin ja Burt Bacharachin kirjoittama kappale on kuitenkin soinut täällä klassikoissani jo 28.9.2008 ja voit käydä kuuntelemassa sen Uuvanalla
Täällä siirrytään seuraavaan suosikkilistalla ja siihen ensimmäisenä mieleen putkahtaneeseen.
‘The Godfather‘ trilogia on pitänyt minua ilmestymisestään asti otteessaan, kuten myös sen musiikki. Musiikkivalinta tänään on Andy Williamsin esittämänä Kummisedän teema vuodelta 1972:
- Speak Softly Love -
Elokuvan teeman on säveltänyt Nino Rota ja tämän sanoittajana on toiminut Larry Kusik. Varsinaisia elokuvamusiikin klassikoita näimä miehet jo ansiolistojensa perusteella. Nino Rota on tunnettu elokuvamusiikin säveltäjä ja hänen säveltämäänsä musiikkia löytyy mm. seuraavista elokuvista: La Strada (1954), La Dolce Vita (1960), 8 1/2 (1963), Juliet of the Spirits (1965) ja Amarcord (1974), Romeo and Juliet (1968), The Leopard ja The Godfather Part II. Hän on säveltänyt myös kamarimusiikkia ja oopperoita. Larry Kusik on puolestaan ollut sanoittamassa mm. seuraavien elokuvien tunnareita: Romeo and Juliet, Murder on the Orient Express, Mommie Dearest, Rosemary’s Baby ja Serpico.
‘Speak Softly Love‘ eli ‘Brucia La Terra‘ on kuultu myös Kummisetä III:ssa sisilian murteella esitettynä. Anthony Corleone laulaa sen isälleen tässä Sisiliaan sijoittuvassa kohtauksessa:
- Brucia La Terra -
Ja sitten se instrumentaaliversio:
Ensi sunnuntaina voidaan soitella pitkään toivotun teeman mukaisia kipaleita:
Riemukasta viikkoa elokuvasävelmien parissa!
Elämä voi olla painajaista. Tervetuloa yhteen sellaiseen:
- Welcome to My Nightmare-
Päivän biisinä soi Alice Cooperin ‘Welcome to My Nightmare’ vuodelta 1975. Biisi löytyy saman nimiseltä albumilta, joka oli miehen ensimmäinen sooloalbumi.
Painajaismaisiin tunnelmiin johdatteli eilen näetty ja koettu:
- Kevätpuutarha 2011 massa! -
Tällä kuvalla osallistun Sirokon Ällötyshaasteeseen. Tuollaisiin massoihin joutuminen on painajaismaista. Tuuppivia, päämäärättömästi haahuilevia, viimeistä päivää ostelevia ihmismassoja pitäisi välttää hinnasta mistä hyvänsä. Aina ei voi. Muorin seuralaiseksi läksin Messukeskukseeen puutarhamessuille eilen ja siellä oli tietenkin pari muutakin… ja siemeniä, juurakoita, mukuloita, ruohonleikkureita… Ällötys!
Tuollaisilla messuilla ei tällaiselle kerrostaloasukille iloa ollut. Silmän iloa ei juuri löytynyt, yleisalueet olivat sangen vaatimattoman näköiset edellisiin vuosiin verrattuna ja yritysen rakentamat mallipihat eivät ideoita parvekkeelle antaneet.
Messujen parasta antia olivat oppilaitosten rakentamat malliparvekkeet, joista oli myös kilpailu. Ääneni meni ehdottomasti tälle Axxell Yrkesintitute puutarhakoulun Goottilaiselle parvekkeelle:
Tästä parvekkeessa oli tekemisen riemua ja mielikuvituksen runsautta. Kuvassa näkyvä Edgar Allen Poen kirja oli tietysti plussaa
Neljä vuotta olen tänne paukuttanut jos jonkinlaista lähikuvaa, on Verge-sarjaa ja keittiömakroja, puhumattakaan Backyard Beauties -blogin kukkakuvista. En siis malttanut olla tarttumatta kameraan tämän uuden haasteen edessä ja olla osallistumatta uuteen Makroviikot haasteeseen. Esimmäisen viikon haasteessa etsitään kuvattavaa kotoa. Keittiössä kun olen pelehtinyt ennenkin kameran kanssa, niin jatko on varsin luonnollinen:
Elämä on kovaa, lainsuojattomallekin. Sen sortin elämästä kertoo tämän päivän klassikko:
- Renegade -
‘Renegade‘ on Styxin hittibiisi vuodelta 1979. Biisi löytyy edellisenä vuonna julkaistulta ‘Pieces of Eight‘ -albumilta ja se on Tommy Shawn käsialaa.
Styxin olen esitellyt jo aiemmin ja pääset lukemaan bändistä tästä.
Alkaa olla aikamoista kikkailua löytää videon pätkiä biiseihin, joita soittaisi. Tuubi alkaa olla Sony Entertainmentin vallassa ja soitot ovat vaikeutuneet huomattavasti. Siitä johtuen tänään ollaan sarjiksen merkeissä liikkeellä.
Toisinaan tuntuu, että niska katkeaa!