Biisi albumilta, jota inhosin sen ilmestymisen aikoihin. Sen jälkeen, ja etenkin nyt, se on alkanut kuulostaa suorastaan mystisen maagiselta. Ja superraikkaalta.
- Sisters of the Moon -
Kyseessä on siis Fleetwood Mac ja tuo albumi on ‘Tusk‘. Olen kuunnellut sitä aika paljon viime aikoina ja aina paranee. Myös tuo liveversio on aika superkamaa. Biisi on vuodelta 1979 ja se on Stevie Nicks tuotantoa. Oikeastaan inhosin enemmän tämän jälkeen ennen tätä ilmestynyttä ‘Rumours‘ albumia, sittenkin. 
Ps. Olen viikonloppuretkellä ja tämä on jälleen esipostattu. Olisin äärettömän onnellinen, jos joku malttaisi linkittää. Kiitos.
Lisätty
.
Minäkään en pitänyt Tuskista sen ilmestyttyä, se oli Rumoursin jäljiltä pettymys. En ole sen koommin levyä kuunnellut, pitäisiköhän ottaa kuunteluun? Tämä kuulostaa Kuunneltavalta (!), vaikka ihan vielä en osaa sanoa onko hyvä vai ei…
PS. Piti tarkistaa, kun luin tekstisi tarkemmin ja puhuimme ilmestymisajankohdasta toisin. Rumours tosiaan ilmestyi jo aiemmin, eli 1977.
Tuima,
No niinpäs onkin! Miten ne on mun päässä toisessa järjestyksessä… Ehkis se johtuu siitä, että Ruomours on niin paljon popahtavampi
Rumours oli niin ihana albumi että sen jälkeen tästä oli vaikeampi pitää.Mutta kyllä tämä vaan hyvältä kuulostaa! Mukavaa viikonloppuretkeä!
Yaelian,
Oli mukava reissu. Leppoisa.
Kiitos
Jostain syystä ei tämä Stevie Nicksin aikainen Fleetwood mac ole koskaan iskenyt. Ei tämä nyt huonoakaan ole, mutta ei kuitenkaan puhuttele. Muistan tykänneeni joistain Nicksin soolobiiseistä 80-luvulla…
Menee yli, tykkäsin oikeestaan vain alun intro-osuudesta. Se oli mukavan jumputtavaa. Olen niin väärällä vuosikymmenellä varmaan syntynyt, jotta tämä kolahtaisi minuun.
Panu,
Niin, onneksi bändistä on niin monta versiota vuosien varrelta, että löytyy jokaiselle jotakin
Aimarii,
No, ei kaikesta tarvitse tykätä
Tusk-aista.
Mr. Hämeenjussi,
Tuska kuuluu elämään… tuskin sitä haluamme ja jos saamme siivun revittäväksi torahampaillamme.