Taas!

Kahden viikon kolotuksen ja ’kuoleman’ väsyneen tunteen jälkeen ollaan taas tässä:

Pelottaa miten kauan tämä taas kestää, kun se tekeytyminen vei niin kauan.

Palaan sohvalle.

lisää itkuvirsiä

Mä en lähde enää ikinä mihinkään!

Loppuelämän lomat on nyt peruttu ja aion nyhjöttää kotinurkissa täst edes kesät talvet. Uskokaa vain! Tämähän on nyt aivan selkeä trendi, että tulen sairaaksi aina joko lomalla tai lomamatkan jälkeen. Nyt meni vielä siellä reissussa se yksi päivä hukkaan sen turistivatsataudin lamaannuttamana. Tänään on pärskitty koko päivä ja näin iltaa myöten lämpö on nousussa. Toivottavasti tästä nyt ei tule sellaista kauhutautia kuin sen edellisen lämpimään suuntautuneen matkan jälkeen pämämähti päälle (keuhkokuume). Tosin sairastinhan myös sen Ylläksen reissun päälle syksyllä, mnnn… Hei, jospa se on kuitenkin niin että viikoksi tai sitä lyhyemmäksi ei kannata lähteä reissuileen, vaan siellä on oltava pidempi aika jottei se ota kropan päälle niin kovin. Sitä on kokeiltava! Toisaalta kesäloman kun vietin kotioloissa, niin pysyin terveenä.

Lämpötila ei ole kämpässä noussut kuin reilun puoli astetta ja hytinä jatkuu. Olen myös motkottanut ja huomenna viimeistään tänne pitäisi jonkun tulla ihmettelemään tilannetta. Toivotaan parasta.

Lämmikkeeksi terästin tuota kuuluisaa valkosipulikoctailiani tyrnimurskalla ja lorauksella tummaa rommia. On muuten aikasen kirpeetä.

Röhnistellen arkeen

Hetkellisen ravistelun ja kopottelun jälkeen päätin aamulla ottaa härkää sarvista ja varasin ajan.

rohnisröhnis -

Loppuviikko imeskellään pillereitä, vedetään siivuja henkeen ja imaistaan suihkeet vällyjen pohjilta. Olipas se mies kerrankin fiksu!

Edit: Huolestuneiden kommentoijien herättämänä selvennetään taudin kuvaa sen verran että, en ole sikaflunssassa. Vaivana aivan tavallisen flunssan jälkitauti: korvatulehdus, poskiontelotulehdus ja rööreissä kova yskä. Niin ja veto pois totaalisesti, joka ei taas ole mitään uutta tähän aikaan vuodesta :) Possukuvat sairastamisen yhteydessä johtuvat vain siitä kun ne on niin söpöjä. Ja muuten vain räjähtäneestä olotilasta.

verge – number 10

Tavallista vaan!

Taudin määritykseksi tuli sitten aivan tavallinen flunssa. Eli ei hätiä mitiä, ainakaan vielä. Estolääkitystä ja -toimenpiteitä nokkakannun kanssa ettei pahene ennenkuin paranee. Kolme päivää huilia ja taas sitä samaa tappavaa yskänlääkettä, jolla silloin viime vuonna meinasin itseni tainnuttaa.

lasi- kippis -

On siinä se hyvä puoli, että tuleepa ainakin nukkuttua tarpeeksi.

Valkoinen kollaasi ja muuta hölmöä

Olen pitänyt itseäni varsin toimivalla maalaisjärjellä varustettuna ihmisenä ja yrittänyt aina toimia sen mukaan mikä parhaimmalta tuntuu. Joskus ehkä voisi kuunnella järjen ääntä eikä vääntäytyä sairaana töihin, kuten tänään. Senhän nyt arvaa miten siinä kävi, iltapäivällä tulin jo kipin kapin kotio nukkumaan. Huomenna en mene! Kuume on jälleen nousussa ja lääkärisetä odottelee aamulla. Siis en ainakaan mene aamusta.

Viikon värinä on valkoinen ja kollaasi löytyy napin painalluksella… klik.

white_klik

Lisää valkoisia kollaaseja löydät täältä Inkiväärin linkkilistasta.

Ja nyt takaisin unten maille.

friday, the 13 th!

Minähän en nuku koskaan pommiin.

Aamut ovat niin ihania ettei niitä auta sängyssä tuhlata.

Arkena.

Kellon soidessa tempaudun saman tein ylös.

No kerran vuodessa.

Säännöllisesti joka vuosi, kerran.

Se oli tänään!

Ja edelleen kutitteli.

Valkosipuliostosten kautta kotiin koktailin tekoon.

valkkis

Kämpässä leijailee vaaleanvihreä höyry.

Huomenna se saattaa olla jo sumu.

Ei kuumetta.

Tavallinen flunssa.

So far.

I don’t like Fridays!

Red hot White Mama

Mielenkiintoinen vekotin tuo ihmisen kroppa. Reagoi varsin nopeasti pään sisällä tapahtuviin muutoksiin, nopeammin kuin itse huomaa muutoksen tapahtuneen.

stressi

Niinhän siinä kävi, että saatuani tiistai-iltana työpöydän tyhjäksi ja varovaisesti ajatusten suunta alkoi siirtymään kohti Joulun viettoa niin johan keskiviikko-aamuna iski päälle kova flunssa.

Onneksi sain raivattua sen pöydän niin tyhjäksi ja stressille siivet selkään,  jotta nyt voi sairastaa hyvällä omalla tunnolla täällä kotinurkissa. Jos jotain tarvitsee tehdä, se onnistuu täältä käsin. Mitä sitä sitten jaksaa, sillä olo on kuvan mukainen. Suorastaa leikuvalla tuulella ollaan.

Ensi viikolle tätä vasta odotin, siihen aikaan kun totaalisesti saa pistää työajatukset narikkaan ja levätä kunnolla. Tautihan on rehottanut meillä töissä ainakin kovin runsaana tässä viime viikot ja sama meno on myös ollut täällä blogistaniassa, valitettavasti. Toisaalta hyvä näin päin; Joulun voi viettää nautiskellen.

Johan tässä kaksi ja puoli kuukautta meni terveenä. Voi hyvät hyssyrät sentähen, tuntuu että olisin ollut enenmmän kipeänä kuin terveenä tänä vuonna. Better luck next year! Ja nyt takaisin pehkuihin sitä odottamaan ;)