Avainsana-arkisto: keittiömacrot

Hei 6 2009

uuden keittiön ensi mackroilut!

Ensimmäinen asumismoka:

Sulatin vahingossa pakastimen! Olin epähuomiossa napsauttanut sen katkaisijan pois päältä, josta virta meni siihen pistorasiaan. Ou jee. Siinä vaiheessa kun huomasin asian, pakasteet olivat vielä onneksi puolijäisiä. Eikä siellä ollut kuin kolmisen kiloa marjoja enää. Meni rattoisasti tämä ehtoo keitellessä niistä sörsseleitä. Mehumaija on tietysti Muorilla lainassa Jyväskylässä, eikä tästä huushollista ole koskaan mitään hillosokeria löytynyt. Keittelin niistä pakastettavaa tiivistettä, josta saa hyvin tehtyä kiisseliä ja mehukeittoa. Arvatkaa kuka syö mehukeittoa lähiviikkoina aamiaiseksi, välipalaksi ja iltapalaksi. Saattaapa vetäistä siinä välissä vielä janoonsa muutaman tuopin punamustaa juomaa.

mehukeitto

- hot sose -

Pakastimessa oli myös muutama pussi raparperia, joten päätin tehdä raparperi-mustikkamuffineja. Oi miten herkullisen värinen taikina niistä syntyikään:

mustikka1

- melkein kuin vispipuuroa -

(Miksen mä muuten tehnyt vispipuuroa… :o )

mustikka2

- violetti valkoisella -

Nämähän ovat kuin kondiittorista konsanaan! Ja arvatkaa kuka joutuu näitä huomenna syömään? Muahhahahahahahaa… ;)

Toinen asumismoka:

Ne taisivat palaa pohjistansa hieman. En osaa käyttää tuota uunia vielä :( Se käy aivan liian kuumalla, hyvä ettei leivinpaperi palanut aivan normaalissa muffinien paistolämpötilassa! Tulikohan nyt liikaa opeteltavaa kerralla!

Huh 9 2009

‘blogiloma’

Jouduin pitämään parin päivän blogiloman, tosin se tuntuu kovasti paljon pidemmältä. Alkoivat mennä uniin ne työhuolet tai oikeammin herättivät keskellä yötä miettimään. Ei ahdistusta vaan sitä toista… itseään. Tuo on sen sortin hälytyskello, että päätin ryhtyä välittömiin torjuntatoimenpiteisiin. Ensin kerroin – rauhallisesti – mielipiteeni miksi ollaan töissä juuri tuolla missä ollaan ja mitä on asiakaspalvelu sekä sen toteuttamistavat meidän tapauksessa. Suurin osa taisi mennä kuuroille korville näin tämän päivän valossa tarkasteltuna. No, ehkä se joskus…

Sitten tulin kotiin ja siivosin ja siivosin ja siivosin… Tulppaanit nimittäin alkoivat makoilla keskenään:

tulppaani- lepoaika -

Seuraavaksi päätin pistää Pääsiäismunat hyötykäyttöön pinaattimuffinitaikinaan:

muna1- munan rikkomis talkoot -

Sitten otin hemmottelupäivän (ylityövapaan) keskelle viikkoa ja vietin laatuaikaa hyvän ystävän seurassa. Makoisat naurut tekevät aina terää.

Että ei sen kummempia. Täällä ollaan visusti, kotijoukoissa. Myös pyhien seutu. Perinpohjaisen siivouksen taustalla oli myös esirituaali viikonlopun urakkaa silmällä pitäen. Pitäisi nimittäin väsätä se täydennysopintojen lopputyö lopulliseen kuntoon ennen kuin olen todella pulassa. Duunissa nimittäin odottaa kevään suururakka putkahtamistaan ilmoille ja viimeaikaisten tapahtumien valossa synnyttämään pääsen yksin minä. Ja tässä ei edes auta noiden pääsiäismunien etukäteen murskaaminen.

Taidan tarvita sijaisen niihin normihommiin, jotta voisin keskittyä ihmisten aikoihin vuorokaudesta tuohon extraan. Eli jos siellä on kuulolla joku, joka haluaa tehdä 2-3 viikon keikan ja arvelee osaavamsa, edes sinne päin, toimenkuvaani liittyviä asioita, niin pistäköön sähköpostia. Olen aivan vakavissani! Mitään ihmeellistä ei tarvita, melkeinpä näillä blogitaidoilla selviäisi ;)