Tämän blogin 1000’s postaus passaakin tehdä Mustaa ja valkoista blogin viikkohaasteeseen vastatessa. Siellähän on inspiration lähteenä The Beatles -poikien versio ‘Please, Mr. Postman‘ -biisistä:
Laulun sanojen mukaisesti se nykyisin menee, että postipojalta joutuu anelemaa kirjeitä. Ei tule enää siihen malliin käsin kirjoitettuja kirjeitä kuin muinoin. Ihmekös tuo, kun kaupoista ei löydy enää kauniita kirjepaperisettejä. Niinpä värkkäsin tuollaisen sabluunan ja aloin tekemään kierrätyskirjekuoria. Mainoslehtiset ovat hyviä, samoin vanhoista lehdistä saa mainioita kuoria aikaiseksi. Kirjepapereiksi löytyy kaiken laisia värillisiä papereita ja niitähän voi myös tehdä itse paperimassasta.
– an envelope factory –
HaloEfektin kanssa ollaan ikämme kirjoitettu paljon kirjeitä toisillemme. Viikkovauhti on toisinaan ollut huimaa, parikin päivässä. Palattuamme tähän mainioon viestittelytyyliin mennään vielä hieman maltillisemin. Kesästä saakka ollaan viritelty kirjeiden kirjoittamisen kulttuuria pysytyyn ja pidetty postipoikia kiireisinä. Sähköpostin staattisuus on tylsää ja niitä saa duunissa kirjoitella kyllästymiseen saakka. Blogin kautta on voinut pitää silmällä kuulumisia yleisellä tasolla ja naamakirjan pinnallista höpötystä meikäläinen ei jaksa kuin hetkittäin. Twitteriin en ole vaivautunut, näin runsassanaiselle se voi olla hankala paikka. Puhelimessa emme ole koskaan tykänneet juoruta. Kirjeet ovat ihania! Mikä sen mukavampaa kuin juoda iltakahvia rankan työpäivän päätteeksi kirjeen ääressä.
– valmis kirjekuori –
Alkakaas ihmiset kirjoittamaan kirjeitä, niin josko niitä sieviä kirjesettejä taas alkaisi tulla kauppojen hyllyille!
Perinteet kunniaan!
Parallel Lines 