No johan riesan lykkäsi! Vuosia olen treenannut viherkasvit minimalistiseen veden käyttöön. Ei tarvitse kasvaa, kunhan pysyy hengissä ja on elinvoimaisen näköinen. Joka suuntaan sojottavat ylipitkäksi venähtäneet roiskot eivät sovi tähän huusholliin. Lannoitepuikon saattaa saada kerran vuodessa jos käytös on ollut sen mukaista. Joka keväisistä mullanvaihdoista ja suuremmista ruukuista täällä ei edes keskustella ennen kuin purkin kylkeen alkaa ilmaantumaan halkeamia ja hiusjuuret tursuavat läpi. Ja nyt ne sitten kohta alkavat soittelemaan kännykkään ollessaan vailla kastelua! Tai kuvitellessan tarvitsevansa nesteytystä. Palveluun varmasti tulee kuulumaan myös varoitusääni ja sen esivaroitus piippaus kerrottuna kolmella. Täytyy vaihtaa numero salaiseksi ettei jatkuvasti tarvitse kuunnella sitä ruikutusta.
Botanicalls-projektissa neljä NYU:n opiskelijaa ovat kehittäneet teknologian, jonka avulla viherkasvit pystyvät soittamaan puhelimeesi ikkunalaudalta ollessaan nääntymässä kuivuuteen. Ruukkuihin sijoitetut kosteusanturat ovat yhdistetty Asterisk (open-source) teleohjelmaan, joka käskyn saatuaan soittaa sinne ohjelmoituun puhelinnumeroon. Vastatessaan kasveiltaan tulevaan soittoon viherpeukalo kuulee myös kasviensa kommentit ‘hyvästä’ hoidosta ja kehoituksen kastelukannun täyttämisestä. Ohjelmaan on nauhoitettu valmiita viestejä kasveilta, joissa pyydetään vettä, kuitataan kastelu saaduksi ja kiitetään, pyydetään lisää ensimmäisen kerran oltua vajaa, huomautetaan liiasta veden määrästä ja hälytys erityisen kuivista oloista. (siis jatkuvaa rimputusta ;)) Viestin voi onneksi koodata menemään tietokoneen ruudulle tai sähköpostiin.
When a plant’s microcontroller determines that the plant needs to make a phone call, it contacts a PHP script with the plant’s ID number and type of need. PHP then packages this information and passes it on to Asterisk which generates the call. When the call is placed, an audiofile in played in the voice of the plant expressing its need.
Ohjelma mahdollistaa myös vuorovaikutteisen kanssakäymisen kasviesi kanssa. Voit soittaa myös niille päin kysellen kuulumisia ja ehkäpä tutustua paremmin. Saattaahan se toimia myös terapeuttisena keskustelumuotona, etenkin näin talvisin kun on viileähköä puitakaan halailla. Ikkunalaudalle päin soittaessa voi samalla tietysti harjoittaa lievää uhkailua, vaikkapa komentaa voimaan rehevästi tai tulee lähtö kompostiin. 🙂
PS: Ne viestit sieltä kasvimaailmasta ottaisin kaikista mieluiten vastaan rss-syötteinä.
Photos by Botanicalls
Parallel Lines 
Olinkin jo varannut aikaa kehityskeskustelulle joulukaktukseni kanssa tyyliin “minkälaista johtajuutta kaipaat?” tai “oletko mielestäsi tiimin tasavertainen jäsen?”. Meillä on nimittäin ollut hieman ongelmia… Mutta nythän kaikki selviää noiden anturien avulla, kiitos Lepis!
Voi. Älä ole turhan lempeä kehityskeskusteluissa. Tiukka ja jämäkkä ote sekä vihjailua ulos joutumisesta saatta tehdä tepposet. Ja huijauksesi voi ruukkuun laitta pari tuollaista muutaman tuuman mittaista naulaa kuin anturin perässä näyttää olevan 😉
Pian tulee ennakkotapaus: kasville lähestymiskielto.
😀 😀 😀
Saattavat kääntää homman toisinpäin ja kaikki ne kasvit joiden kanssa olen joskus ollut tekemisissä nostavat joukkokanteen kiusaamisesta ja kidutuksesta, huonosta kohtelusta ja henkisestä painostuksesta. huh!
Pingback: myönnytyksiä « Lepiksen takapiha