Valokuvatorstaissa tekstihaaste norjalaisen kirjailijan Erlend Loen teoksesta Supernaiivi (Like 1998. Suomentanut Outi Menna. Alkuteos Naiv. Super.1996).
“Istuudun penkille tarkastelemaan listaa. Arvioin sitä pitkään. Lista on rehellinen. Olen tyytyväinen siihen. Kenties etsimäni esine on olemassa, kenties ei. Se ei ole kovin tärkeää. Mutta lista on tärkeä. Sillä huomiolla on minulle merkitystä. Se on todella arvokas.”
Messuillahan niitä – rojuja…
Parallel Lines 
Onpa tosi materialistinen lista 🙂
Lista on tietokoneella ja siellä on myös roskapostia. Onneksi on niille laatikoita.
Jäin miettimään että mikä tuo keltainen viritys tuolla takavitriinissä on? Keinu?
Sheila,
Kenties sitä esinettä ei ole olemassa… 🙂
Maija,
Kaikenlaiselle roskalle 🙂
Hepoliin,
No keinu hyvinkin, vieterikeinu puistoihin.
Hyvä nähdä, että olet jaksanut jo tämän saada aikaan. Muutakin siis jo mietitty kuin sairasaminen. Älä sentään itse vielä kiiku keinulla.
Keinujat on kyllä naiivia ihmisiä.
H.M.Juhani Hämeenjussi teidät on kuulkaas ikuistettu naivistelemassa 😉
MM,
Kiitos. Päivä kerrallaan. En keinu, en ole kova naivistelemaan 🙂
Siistiä rojua. Johtuu varmaan tuosta roskanpoistoheittolaitteesta. Monenlaista listaa muuten varmaan tehdään, kun messuja valmistellaan. Ja sitten ne joutavat roskikseen, kun messut ovat ohi.
Lepis, paranemista sinulle.
Mehtis,
Nuo olivat siis hyötyroskiksia.
Kiitos, paranemaan päin ollaan.