Valokuvatorstaissa patistetaan rappion kautta etsimään esteettisiä elämyksiä:
Läpi harmaan kiven!
Tänään vietetään maailmanlaajuista Earthday-päivää. Meillähän tullaan tässä asiassa taas jälkijunassa ja ympäristöpäivää vietetään sitten 5. kesäkuuta. Ympäristöstä huolehtimista se ei silti estä. Arkirutiiniahan tuo jo meille. Eikö totta 🙂
Mitä tehdään tänään? Ja tästä eteenpäin. Täällä päin (?) näyttää olevan tapana, jopa julkisilla alueilla, tunkea pihojen ja puistojen haravoinnista syntynyt eloperäinen massa mustiin jätesäkkeihin ja heivata ne kaatopaikalle. Metaanipommitehtailua! Jospa näin pihojen ja puistojen kevätsiivouten aikaan haravan varteen tarttuissa mietittäisiin tuon eloperäisen aineksen hyötykäyttöä. Olisin onnellinen jos en näkisi yhden ainoaa mustaa jätesäkkiä täynnä haravoinnin tuotoksia tänä keväänä ympäristössä.
Ei enää näitä, kiitos!
(Kuva julkaistu Valokuvatorstaissa 17.10.2007.)
Poikettiin tänään Tapiolassa katsomassa mistä niissä telkkarissa pyörivissä karvanoppamainoksissa on oikein kyse. Ja voi mitä kaikkea mielenkiintoista sieltä löytikään. Otaniemi-Tapiola akselilla on menossa Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, 16-19.4.2008.
Taitaja 2008– kilpailuissa nuoret, alle 20 vee, kilpailevat Suomen mestaruuksista 39:ssä eri lajissa, autonmaalauksesta kauneudehoitoon, muuraamisesta tietokoneisiin ja kivitöistä kondiittoriin. SAKUstars-kulttuurikilpailut ovat ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut, lajeina mm. runonlausunta, kuvataiteet, tietokonegrafiikka, musiikki, näyttämötaide. WeeGeessä tapahtuva taidetta tunnissa kuulostaa hauskalta.
Tapiolan kulttuurikeskuksen aukiolle rakennetuista megateltoista löytyy erilaisia rakennuslajeja ja floristit. Kulttuurikeskuksessa ja WeeGeessä kisataan kulttuurikilpailuja ja Otaniemestä löytyvät Taitaja-kilpailujen tietokonelajit ja ruokapuolen lajit. Näin karkeasti lajiteltuna.
En sitten tänään kerinnyt enempää nähdä kuin sen rakennuslajiteltan. Siellä oli niin paljon seurattavaa. Kuvasato ei ole hääppöistä, sillä siellä oli heikohko valaistus ja hallin mustat seinät imivät loput.
Viherrakenatamisen lajissa nuoret rakentavat kolmen kisapäivän aikana tuollaiseen 4×4,5 metriä laatikkoon pienen ‘pihan’. Suunnitelmassa näytti olevan tuo muuri, pergola, laatoitus, portaat, pieni vesiallas, puutaso ja istutukset.
Graniittisen nupukiven asentamista viherrakentamisen lajissa.
Kirvesmiehet rakentavat leikkimökin.
Muurarit tekevät laatoitusta ja näytti siinä olevan alueella muurausta odottavia tiiliäkin.
Näiden putkimiesten hommista en oikein päässyt selvyyteen.
Floristit somistivat ‘kukkakaupan’ hyllyt tänään. Huomenna alkavat ilmeisesti sidontahommat.
Huikeaa katsottavaa tuollaisten reippaiden nuorten pistäessä parastaan omassa ammattilajissaan. Nuo rakennuslajit ovat varsin yleisöystävällisiä seurattavia. Vähän aikaa aina yhdessä ja sitten hetken kierrettyään mennessä takaisin, niin siellähän on tapahtunut jo taas paljon.
Kisat jatkuvat siis lauantaihin. Perjantaina ovet ovat auki ilta kuuteen, joten sinne oikeastaan kerkiää töiden jälkeen. Ja lauantaina voisi mennä vaikka koko päiväksi. Kilpailutyöt valmistuvat klo 13 ja sen jälkeen tuomarit arvioivat ja tulokset tulevat parin tunnin kuluttua. Arvaattekohan minkä lajin reunamilla meikäläinen notkuu seuraamassa silmä kovana? 😉
Tapahtuma on maksuton. Paikoitus on järjestetty Tapiolan urheilupuiston parkkipaikalle, josta kulkee 5 minuutin välein karvanoppabusseja lajialueille. Samoin kulkeminen Tapiolan ja Otaniemen välillä on järjestetty noilla busseilla.
Nämä ovat mielenkiintoisemmat seurattavat kuin urheilukilpailut konsanaan! No, hiihdosta kyllä joudutaan keskustelemaan…
Kisoja katsomaan koko kööri sieltä ruudun takaa!
Ihanaiset Käpsä ja Halo Efekti ovat myöntäneet tälle blogille mieluisen tunnustuksen: Blogging with Purpose
Kirjoittajalla tarkoitus saattaa olla välillä hukassa, etenkin näin kiireisinä aikoina, mutta onneksi ystävät jaksavat pitää mielenkiintoa ja vireyttä yllä. Kukkanen teille ilon pillerit!
Meemiä tulee myös tapojen mukaan jatkaa. Joten kukkien kera toivon
Timon – optimistisen matkailijan
Mehtäsielun – luonnon tulkitsija numero yksi
Hamalaisen – fobia-aakkosttelija
H.M. Hämeenjussin – kiertokoulun tietäjä
Rockmannin tavaratalon henkilökunnan – viis kaupoista kunhan on viihtyisää
Hennan – tarinoita menneistä maailmoista
ottavan tämän tunnustuksen vastaan.
Säännöthän menevät näin:
1. You have to nominate 5 blogs, which havent had awards before. Ojenna tunnustus viidelle blogille.
2. Each of the blogs must have a purpose! Joilla on mielestäsi tarkoitus!
3. The nominated blogs must make a link back to this page! Nimetyn tulee linkittää tänne.
4. The logo from the award must be put on their blog and it must link back to this blog. Prenikan tulee näkyä blogissa ja siitä voi linkittää vaikkapa tänne.
Valokuvatorstaissa haettiin tällä kertaa inspiraatiota kirjoista tai niiden nimistä. Erica Jongin filosiofian mukaan uneksia voi mistä vain. Tai kenties pelätä mitä vain.
Lennä – jos kykenet, kalkkuna!
Maakuntamatkailuna Jyväskyän aurinkoisesta varhaiskevään lintujen laulusta ja purojen solinasta suoraan tähän:
Kummipojan (8 kk) kanssa tutustumassa Puutarhan kevät -näyttelyyn. Johan se nyt tuossa iässä on aika päästä ensimmäisille puutarhamessuilleen! Ja kovasti meitä kiinnosti tarttua kiinni jos jonkinlaisiin vihreisiin hörhötyksiin ja mullassakin olisi ollut ihan kiva möyriä. Eivät antaneet. Niinpä tyydyimme ihailemaan loputonta tulppanimerta. Eipä siellä meille juuri muuta ollukaan.
Vatsataudin kourissa reporankana sängyn pohjalle romahtaneena työpäivien jälkeen. Ei lepoa tai rauhaa tuo antanut, vaan valvotti vielä yöt. Niinpä ei auennut läppäri kirjoittamista tai blogien lukemista varten. (Huh, mikä urakka readerissä odottamassa.) Sairauslomaa nyt ei tietenkään voinut ajatella hakevansa, vastahan sitä oli aivan reippain mitoin. 😦
Tarkkaavaiset lukijat jo tässä vaiheessa muistanevat, että Turustahan minä silloin keuhkokuumeen noustessa kotiuduin viikonlopun vietosta. Ja kelikin oli aivan kuvan mukainen jo silloin 🙂