Sunday classic – 021108

Näin Pyhäinpäivän ja Halloweenin rääppiäispäivänä levyhyllyn ainoa lähes teemoihin soveltuva biisi löytyy Alan Parsons Projectin albumilta ‘Tales of Mystery and Imagination’. Tämä vuonna 1976 julkaistu ensialbumi oli teema-albumi, jossa Alan Parsons ja Eric Woolfson olivat säveltäneet musiikin runoilija Edgar Allen Poen runoihin.

Alan Parsons Project oli Brittiläinen progressiivista rockia esittävä yhtye, jossa perusjäseninä olivat nuo kaksi yllä mainittua herrasmiestä. Yhtyeestä tekee mielenkiintoisen sen laajasti käyttämät vierailevat solistit ja muusikot. Albumit ovat teoksia, joissa aina soittaa ja laulaa useampi artisti. Koskaan et voinut tietää etukäteen ketä nuo solistit tulevat olemaan. Bändin albumeilla biisejä ovat tulkinneet mm. Colin Blunstone, Chris Rainbow, Gary Brooker, Arthur Brown ja monet muut. Alan Parsons Projectin muita teema-albumeita ovat Arkkitehti Antoni Gaudin inspiroima Gaudi ja naisten vaikutuksesta miehiin kertova Eve -albumi. Heidän tunnetuin albuminsa lienee ‘Eye in the Sky’.

‘The Raven’ on ensimmäinen rock-biisi, jossa efektinä on käytetty teknisin välinein vokalistin lauluäänen muuntelua. Näyttelijä Leonard Whiting laulaa päävokalistin osuuden, mutta tämä on yksi harvoja biisejä jossa kuullaan Alan Parsonsin laulua.

Sunnuntaiklassikoita lisää tarjolla näissä osoitteissa:

Hirlii

Tuima

HannaH

Vaiheinen

Viides rooli

Sooloilija

Susupetal

Papi (En muuten pääse kommentoimaan sinulle, koska siellä se on mahdollista ainoastaan blogger-tilillä 😮  Voisikohan sille tehdä jotain? 🙂 )

Itkupilli

20 comments on “Sunday classic – 021108

  1. Eye in the sky on vanhoja suosikkilevyjäni, olen etsinyt siltä sopivaa klassikkoa aiemmin, mutten ole löytänyt sopivaa videoklippiä. Muista kuulemistani yhtyeen levyistä en ole erityisemmin välittänyt, vaikka tässä kappaleessa on Eye in the skylta tuttuja kulkuja.

  2. Tuima,
    Todella huonosti löytyi muuten siltä albumilta kelvollisia esityksiä youtubesta. Unohduin nimittäin kuuntelemaan enemmänkin Projektia ja ‘Eye in the Sky’ videot eivät todellakaan olleet esityskelpoisia. Mulle käy usein niin, että jämähdän sinne kuuntelemaan ja melkein unohdan mitä olin hakemassa 🙂

  3. Oujes. Jes. Klassikko jälleen. Alan Parsons oli aikanaan (silloin kun C-kasetit olivat arkipäivää) tehokuuntelussa. Sittemmin tämä on jostain syystä jäänyt hieman vähemmälle, mutta yhä edelleen tuo on komeaa meininkiä. Hyvä muistutus tästä bändistä. Missäs ne vanhat kasetit nyt taas olivatkaan… 🙂

  4. Vaiheinen,
    Eikun pöllyyttämään ja puhdistamaan nauhat kuntoon ja kasettidekistä äänipäät kuntoon! Meiltä tämä löytyy uusio-ostoksena, eli jouduin odottelemaan ennenkuin suostuivat tekemään CD-julkaisun. Tosin siinähän on vähän extroja.

  5. Alan Parsons on jäänyt minulle vieraaksi. Se, etten olen kuunnellut 70-luvulla tätä, ei ole mikään ihme, koska kuuntelin aika erilaista musiikkia silloin, mutta en ole myöhemminkään tutustunut.
    Ei paha. Tuli hieman mieleen Rick Wakeman, tämä oli enemmän popahtavaa.

  6. Pingback: Supercalifragilisticexpialidocious! « Viides rooli

  7. Susupetal,
    Tiettyä yhteläisyyttää kieltämättä, no saman aikakauden hemmoja ja saman maan kasvatteja joten ei liene yllättävää. Kannattaa tutustua tähän Alan Parsons Projectiin. 80-luvun tuotannossa on enemmän popahtavaa ja tässäkin se tulee ilmeisesti tuosta äänen sämpläyksestä. En kuitenkaan kovin pop-bändinä tätä pidä.

  8. Oli ihan hauska tutustua, – mutta eipä tainnut ihan kolahtaa. Vähän kuin proge yrittäisi sekaantua 70-luvun heavyyn. Mutta kiva varis!

  9. Pingback: Pyhäinpäivämusiikkia « Koskikaran takapiha

  10. Tämä Alan Parsons on mullekin jäänyt etäiseksi, mutta tunnistan kuitenkin.
    Apua, en ole ehtinyt vielä tälle päivälle laittaa omaani, mutta eiköhän iltapäivällä viimeistään löydy. Sen voin jo nyt sanoa, että naislaulajaa olisi tulossa, kuten viime viikolla lupailin..

  11. HannaH,
    70-lukulaisia molemmat siis 🙂 Aina ei voi kolahtaa. Arvelinkin tätä hieman tuntemattomaksi tapaukseksi. Joten voisi perustaa tietysti subcategorian: tuntemanton klassikko 🙂

    Sooloilija,
    En muista kertaakaan kuulleeni Alan Parsons Projekti kotimaisilta radiokanavilta. Muutama vuosi sitten tosin soi jokin uudempi biisi kerran tai kaksi, mutta siinäpä se. Outuoa.

  12. Säpä noita vanhoja tuttuja löydätkin, en jaksanut kasettilaatikkoa ruveta tonkimaan, mutta onneksi löytyy filenä listat, että mulla on siellä jossain kolme Parssonssia (Eve+Pyramid, Poe-levy ja Ystävällinen kortti) ja noita aika paljon tuli soitettua.

    Pitäisikin ettiä noita vaikka kirjastosta ja ottaa mp3:siksi muutama. Kiitos muistutuksesta! 🙂

  13. Olin nuorena intomielinen proge-diggari, mutta Alan Parsons Project jäi minulta jotenkin väliin. En ohittanut bändiä tietoisesti, ennemminkin kyse oli siitä, ettei kaikkea vain löytänyt ja/tai ehtinyt kuunnella ja sisäistää. Hieno video, muuten. Yksinkertaisuudessaan tehokas.

  14. Timo,
    Ou jee! Tämä on siis selvästi miesten biisi tunnettavuudesta mitaten. Tai no, fifty-sixty jyväskyläläisittäin kun Tuima sentään tunnisti sinun ja Vaiheisen lisäksi 😉

    Mp3:na nämä muuten varmasti kuulostaisivat hienoilta, soinnut pääsisivät oikeuksiinsa. Kuvittelisin niin. Harkittava ostos myös tänne 🙂

  15. Viides rooli,
    Kaikkea ei aina kerkiä 😉 Nyt kannattaa kuitenkin tutustua. Video on tehokas, mutta myös hieman pelottava!

  16. kraak. varis on viehko. tunnustan, että oli vaikeuksia päästä musaan sisään, mutta info, jonka kerroit oli aika jännää.

  17. Pingback: kirkonkellot « Preivi

  18. Pingback: Sunday Classic – 040410 « Parallel Lines

  19. Pingback: Sunday Classic – 301010 « Parallel Lines

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s