“Mistä tietää onko joku klassikko?”

Lupasin tänään pohdiskella Elegian kysymykseen, “Mistä tietää onko joku klassikko?” vastausta. Wikipedia määrittelee klassikon näin:

Klassikko on arvostettu ja esimerkillinen teos miltä tahansa taiteen tai tieteen alueelta. Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Klassikoksi nouseminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi pitkän ajan kulumista. Klassikkoteoksessa tiivistyy jotain olennaista kansallisesta kulttuurista. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus eli ihmiset käyttävät esimerkiksi puheessaan lainauksia teoksesta.

Näinhän me usein teemme, lainailemme erityisesti kirjallisuuden saralta hyviksi havaitsemiamme lausahduksi. Mutta nyt on kysymys siis klassikoksi muodostuvasta musiikkikappaleesta. Mielestäni se on hyvin henkilökohtainen asia mistä klassikko muodostuu. Tokihan eetterit ovat pullollaa yleisesti klassikoiksi tunnustettuja, yleensä vähintään 15 vuotta vanhoja, kipaleita. Klassikko voi myös muodostua meidän omien mieltymystemme mukaan nk. henkilökohtaiseksi klassikoksi. Usein näihin klassikoihin liittyy jokin tärkeä muisto tapahtumasta jolloin on kyseisen musiikkikappaleen kuullut ensi kertaa tai siihen liittyy jokin muisto jostain tärkeästä henkilöstä.

Omat klassikkobiisivalintani teen tuon määrityksen mukaan. Kaikki soittamani kappaleet ovat minulle entuudestaan tuttuja ja ovat muodostuneet tärkeiksi jossain elämäni vaiheessa. Toiset taas tuovat hauskoja muistoja joltain aikakaudelta, ilman että ne olisivat kuitenkaan niitä ‘elämää suurempia biisejä’. Toisaalta taas joissain kappaleissa on niin hyvä sanoitus, että ne sopivat juuri tähän hetkeen soitettavaksi. Sunnuntai klassikoiden ei siis mielestäni tarvitse olla ajallisesti vanhoja, kunhan niillä on jokin henkilökohtainen merkitys soittajalleen. Niiden ei myöskään tarvitse välttämättä olla oman aikansa listahittejä.

Englanniksi klassikon määritykset menevät näin Free Dictionary -sivuston mukaan:

  • Belonging to the highest rank or class.
  • Serving as the established model or standard: a classic example of colonial architecture.
  • Having lasting significance or worth; enduring.
  • A traditional event, especially a major sporting event that is held annually: a golf classic.
  • Adhering or conforming to established standards and principles: a classic piece of research.
  • Of a well-known type; typical: a classic mistake.
  • Of or characteristic of the literature, art, and culture of ancient Greece and Rome; classical.
  • Formal, refined, and restrained in style.
  • Simple and harmonious; elegant: the classic cut of a suit; the classic lines of a clipper ship.
  • Having historical or literary associations: classic battlefields of the Civil War.
  • An artist, author, or work generally considered to be of the highest rank or excellence, especially one of enduring significance.
  • A work recognized as definitive in its field.
  • A literary work of ancient Greece or Rome.
  • classics The languages and literature of ancient Greece and Rome. Used with the.
  • One that is of the highest rank or class: The car was a classic of automotive design.
  • A typical or traditional example.
  • Informal A superior or unusual example of its kind: The reason he gave for being late was a classic.

Värjäsin violetiksi nuo, jotka koen sopiviksi musiikkiin ja Sunnuntai klassikoiden valintaperusteiksi.

Näin ollen Sunday Classics ei omaa mitään sääntöjä ja jokainen soittaa oman määritelmänsä mukaan muodostuneita klassikoita.

6 comments on ““Mistä tietää onko joku klassikko?”

  1. Markku Envall mainitsi Mika Waltarin klassikkoasemaa puntaroidessaan, että klassikko on kirja jota luetaan, myydään ja painetaan vielä viisikymmentä vuotta ensipainoksen jälkeen. Mutta se koski toki vain kirjoja. Rock tai edes levytetty musiikki ei ole suurimmalta osaltaan paljon viittäkymmentä vuotta vanhempaa. Puhumattakaan videoista.

  2. Kari,
    Kyllä tuo aika hyvin kuvaa sitä klassista käsitettä klassikosta erityisesti kirjallisena teoksena. Joillain muotoilun osa-alueilla päästään tuohon samaan. Arkkitehtuurissa se on tyylilaji, mutta muuten vähemmän arvioitavissa. Ellei sitten vaikkapa rintamamiestaloja alettaisiin kutsua klassikoiksi. Musiikissa klassikko on mielestäni vielä vaikeammin määritettävissä.

  3. Okei, eli ei olla niin tarkkoja niiden raamien suhteen. Itse mietin lähinnä sitä, etten vain pläjäytä liian “tuoreita” klassikoita. Mutta johan valaisi asiaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s