Believe or Not!

It’s here!

– Another Spring –

Kollaasien duunausta

Pari viimeistä päivää on mennyt kollaaseja tehdessä:

Turkoosi kollaasi löytyy

tämän oven takaa.

Ja

Violetti kollaasi löytyy tämän

orvokin takaa.

Huomenna teen uuden violetin 😉

Sunday Classic – 290309

Mitäpä tässä muuta voi soittaa kuin aitoa Frank Zappaa cover-bändin esiintymisen seuraamisen jälkeen. Mr. Zappa ja Cosmik Depris vuodelta 1974, olkaa hyvä:

Vaasan veri ei vapise

Terveisiä Vaasasta ja Vaasaan!

Pikapostauksena ennen pimennystä kuvaraportti reissun päältä:

Hotellin kerroksista löytyi Pohojanmaan mallia olevat kottikärryt.

Realistisen Optimistin juttuja-blogin Timon kanssa Tripillä. Tapasin siis aivan aidon pohojalaisen bloggaajan! Ensimmäinen bloggaajatapaaminen jännitti aivan kamalasti. Leppoisasti se kuitenkin sujui, sillä Timo osoittautui aivan yhtä mukavaksi livenä, kuin mitä hänen blogistaan on saanut ymmärtää ja hänet oli todella mukava tavata reilun parin vuoden kommentoinnin jälkeen.

Iltatrippi suuntautui hotellin yökerhossa soittelevaa ruotsalaista Frank Zappa Cover bändiä kuuntelemaan. (Oli muuten aika hyvä!)

Muutaman päivän sisällä ähkimisen jälkeen kävin eilen illalla ihailemassa auringonlaskua Raippaluodon sillalla.  Tuo Suomen suurin silta on tosi komea ja aruringonlasku oli myös aivan kelpo. Tosin meinasin jäätyä pystyyn odotellessani tuon mollukan valahtamista taivaan rannan taakse.

Koko reissun ajan kelit olivat aurinkoiset ja päivisin jopa keväinen henkäys oli aistittavissa, mutta illat ja yöt olivat hyytävän kylmiä. Turhaan ei tuota Vaasaa Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi kutsuta. Reissu oli rankka ja nyt voisin nukkua viikon, ei taida vanha enää jaksaa tehdä töitä päivät pitkä ja iltaisin käydä jossain frankzappailemassa 😉

Tapasin myös HaloEfektin tyttären KissaMaun reissun aikana, mutta siitä tapaamisesta ei valitettavasti ole kuvaa.

Taidan pimetä valojen sammumisen myötä.

Muistathan sammuttaa tunniksi, sillä tänään on jälleen Earth Hour päivä ja energian säästämiseksi valot sammuvat 20:30 – 21:30 väliseksi ajaksi.

maailma on turkoositon

Neljännen etsiskelypäivän tuloksena on turkoosia löytynyt vain yhdestä puhelimesta, rakennuksen palkeista ja hihasta!

Surkeeta…

Täytyy ilmeisesti tulla huomenna kotikulmille kuvaamaan turkoosia 🙂

No, onneksi aurinko sentäs paistelee 😀

No success so far…

Ensimmäisen päivän saldona suuren turkoosin metsästysretkeltä voin kertoa ettei kovin laajalti ole tuo väri levinnyt. Päivän saldona yksi Baja-maja.

Jatkan etsintää…

turkoosin etsintää

Tästä huushollista ei muuten löydy minkään sortin turkoosia. Kävin taas hengailemassa paikallisessa rautakaupassa, mutta ei ollut sielläkään. Mitäs nyt sitten pitäisi tehdä…

… kai sitä on sitten lähdettävä etsimään jostain muualta!

Muussa tapauksessa pian ainoa turkoosi löytyy mökkihöperön homehtuneista korvista.)

Lauantaihin 🙂

Sunday Classic – 220309

Tämä Lemonin ainokaiseksi jäänyt hittikäännännäinen, ‘Nainen tummissa‘, herätti suurta närkästystä ja motkotusta ilmestyessään vuonna 1972 meidän huushollissa. Ja voi kun sitä oli kiva laulaa rallatella 😀 Tai no, taitaa rallatella olla liian hilpeä ilmaisu tälle biisille. Lauloin sitä aina kun kerkesin sen jälkeen kun soittokiintiö oli tullut täyteen.

‘Nainen tummissa’ oli biisi, josta en vain voinut saada tarpeekseni. Toki kuuntelin myös Uriah Heepin alkuperäistä vuoden 1971 levytystä. Jossain välissä yritin jopa hämtä soittelemalla ainoastaan alkuperäistä, mutta eihän ne huijattavissa olleet tunnistettuaan sävelen 😉

Alkuperäinen esitys löytyy tästä linkistä:

Uriah Heep – Lady In Black (1971)

Tämä alkuperäinen biisi soi ahkerasti kasetilla kunnes jouduin korvaamaan sen levyhyllyyn cd-versiona heti kun niitä alkoi saada.

Alkuperäinen Lemon kesti kasassa vain vuodet 1996 – 1972, kun taas Uriah Heepin herrat voi vielä tänä päivänä nähdä hiippailemassa lavalla soitellen progerockkia pitkät hiukset liehuen. Toki miehistössä on vaihdoksia tapahtuntut vuosien varrella, mutta erittäin vaikuttavia esiintyjiä kaikki edelleen.

verge – number 11

– kiristys –

Sunday Classic – teemasoitto 2

Yleisön pyynnostä teemasoitto numero kaksi. Antoivat luvan valita aiheen vapaasti. Näitä teemasoittojen aiheita otetaan ilomielin vastaan vastaisuuden varalle.

Muistatko vielä sen biisin?

Jokainen sukupolvi on käynyt omat taistonsa kotiväkensä kanssa musiikista, sen kuuntelemisesta ja ennen kaikkea äänenvoimakkuuksista. Meillä kaikilla on varmasti se yksi biisi, jota rakastimme ja kotiväki inhosi. Se, jota piti soittaa kerta vielä kiellon päälle. Muistatko vielä mikä se oli?

Soitathan sen meille sunnuntaina 🙂