Sunday Classic – 060909

Oi niitä aikoja kun paperille rustatut kirjeet saivat sykettä rintakehään ja vipinää puntteihin. Sitä lähdettiin maailmojen ääriin useaan kertaan luettu ryttyinen kirje taskussa, kuten tässä The Box Tops:n hitissä vuodelta 1967. Nykyajan lempiväisten aktiivisesti käyttämä tekstiviesti katoaa bittiavaruuteen puhelimen muistin tulvittua täyteen ja veikkaisin niin käyvän myös romanttisille sähköposteille. No onneksi rakkauspaketit on vielä pistettävä postin kautta kulkemaan. Mutta mitä jää materiaaliksi tuleville sukupolville tämän aikakauden suurista rakkaustarinoista?

Sano se siis kirjeellä:

The Letter

Päivän klassikoksi tämä valikoitui tuon videon ansiosta. Eipä tainnut poikia lipsynkkaus kovin innostaa😉 The Box Tops oli kuusikymmenluvun loppupuolen popbändejä USA:ssa hiteillään ‘Neon Rainbow‘, ‘Cry like a Baby‘, ‘Sweet Cream Ladies, Forward March‘ ja ‘I Met Her in Church‘. Päivän klassikko keikkui ykkösenä Billboardin hittilistalla neljä viikkoa ja siitä on tehnyt kelvollisen coverin mm. Joe Cocker.

The Box Topsin pojat voi nähdä esiintymässä tulevan marraskuun 27 pv. Niagara Fallseilla, Seneca Niagara Casino & Hotellissa.

Milloinkas viimeksi olet kirjoittanut rakkauskirjeen?

34 comments on “Sunday Classic – 060909

  1. Video on hauska: kappas, musiikkia syntyy ilman käsiä, tuntuu kosketinsoittaja tuossa viimeiseksi osoittavan. Mainio biisi, mutten usko, että olisin aiemmin kuullut sitä. Tai sitten en ole vain kiinnittänyt siihen huomiota. Solistin habitus on muuten sellainen, että kun video alkoi, luulin katsovani jotakin nykyversiota vanhasta biisistä. Retroa, retroa.

    • Viides rooli,
      Minulla on kyllä voimakas muistikuva tästä biisistä jo tuolta lapsuuden ajoilta, joten on tämä aikoinaan meilläkin radiosoittoa saanut. Tässäpä olisi retromallia monelle😉

  2. Jaa. Noooohhh… Onhan siitä kyllä aikaa, kun on käsin paperille tullut kirjoiteltua:-) Muistan kyllä… Biisihän on mitä nasevin. Hyvä veto tämä bändi, näkyvät herrat vielä olevan voimissaan tälläkin vuosituhannella.

    • Vaiheinen,
      Hyvä, että muistat😀 Kannattaisiko toisinaan kokeilla vieläkö taito on tallella😉 Biisi on ihan hyvä, mutta loppuu tuossa pätkässä hieman löysästi… ei se oikeesti niin.

  3. Hauska biisi, joka on samalla oivaa PR:ää postilaitokselle. Oi niitä aikoja, kun käsinkirjoitetut kirjeet eivät vielä olleet harvinaisuuksia!

    • Oopee,
      Postilaitos on lopullisesti pulassa, ei voi mittään. Nyky nuoret eivät enää osaa kirjoittaa, mitään, ja laskujen siirtyminen sähköiseen muotoon on varmasti aikamoinen tyrmäysisku koko laitokselle. Eikun kirjoittamaan.

  4. Tämä on tuttu Cockerin versiona, mielestäni Cocker saa kappaleeseen enemmän sielua ja munaa. Hmm. Tämä on poppia.
    Heh, pitäisiköhän lähteä Niagaralle?

    • Susupetal,
      Mennään vaan. Siinähän se menisi marraskuu rattoisasti😉

      Samaa mieltä tuosta Cockerin versiosta. Se on coveriksi äärihyvä ja löytyy muuten tuossa Cockerin nimessä olevasta linkistä.

  5. En ole ikinä kirjoittanut rakkauskirjettä enkä kai saanutkaan, ellei kosintakirjettä sellaiseksi lasketa, rakkaudesta ei siinä kyllä taidettu puhua sanan sanaa.

    Tämä kappale on hirveä.

    • Tuima,
      Käy sinäkin kuuntelemassa se Cockerin versio!

      Kosimakirje! Wow! Romanttista, ääriöromanttista! Että sillä miehellä on hyvä musiikkimaku ja sitten vielä tehnyt tuommoisen romanttisen tempun!

      • Enpä osaa sanoa musiikkimausta mitään, koska annoin rukkaset. Tavallaanhan se kyllä kai oli romanttista, mutta edelleenkään en pidä sitä rakkauskirjeenä.

  6. Aaaa, miten iiiihhana biisi!! ♥

    En ole kyllä ikänä tiennyt ketä tämän esittää joten kiitos vaan uudesta informaatiosta🙂

    Ja kirjeet, oi kirjeet.. Koskaan en ole oikeaa rakkauskirjettä saanut – enkä muistaakseni edes kirjoittanut:/ Ekalle poikaystävälle muinoin inttiin ja ulkomaille kirjoittelin suoranaisia romaaneja, mutta… Ei nyt ihan rakkauskirjeitä kuitenkaan vaikka jokaisen loppuun ne pakolliset kolme sanaa aina rustasinkin🙂

    Muitakaan oikeita kirjeitä ei ole tullut vuosikausiin kirjoitettua, vaan kaikki on ollut juurikin tuota s-postituotantoa, josta, niistä ihanimmistakaan meileistä, ei enää nykyisin ole jäljellä mitään😦 Tuntuu, että kirjeet olisivatkin paremmassa tallessa paperisina jossain aarrearkussa kuin kenen tahansa sinnikkään nuuskittavissa sähköpostissa…:/

    Parhaimpia rakkaustekstareita olen muuten säästellyt; kirjoitellut niitä talteen päiväkirjoihin🙂 Ehkä ne sitten on sellaisia minirakkauskirjeitä🙂

    • Ihanaa Piiska, joku tykkää😉

      No vielähän sinä kerkiät oikean rakkauskirjeen saada! No hätä! Ne on kans ihania🙂

      Kirjeiden kirjoittaminen on kyllä jäänyt todella vähälle, jonnekkin ulkomaille vielä satunnaisesti saa kirjoitettua. Kotimaassa ei mitään. No kortteja joskus. Ja ennen vietin valtavasti aikaa kirjeitä kirjoittaen ja lukien, kuten Halo tuolla alempana kertookin. Sähköpostit katoavat ja ei niissä ole sitä samaa tuntua kuin kirjeissä. Jäävät myös yleensä varsin lyhyiksi. Rakkaustekstarit katoaa aika nopeasti, enkä jaksa niitä mihinkään kirjoitella. Minirakkauskirjeitähän ne🙂 Oiva vertaus.

  7. Tämäkin on sellainen biisi,joka tulee usein vastaan,eli ihan klassikkokamaa, vaikkei tämä kauheasti muhun pure. Varmaan siitä on pari vuotta sitten kun viimeksi kirjoitin jonkun love letter tapaisen sepustuksen,ne mun saamani sellaiset oli aina paremmat kun ne mun kirjoittamani…

    • Yaelian,
      Täällä sitä ei kuule enää mistään. Pitääköhän tämän marraskuun teemaksi ottaa love lettereiden kirjoittamisopas…😉

  8. Tämähän on klassikko jos mikä. Melkein yhtä kova kuin Send me a postcard darling. Ihme porukkaa kun ei kukaan tätä tunne!

  9. No, siittä on kyllä aikaa, kun sellasen olen lähettänyt.Silloin, kun mies oli armeijassa nuorena miehenä, silloinhan niitä tuli kirjoteltua tiuhaan tahtiinkin vielä!
    Mulle oli tämä outo biisi, mutta ihan hyvä!

  10. Jostain tuttu levyhän tää on mullekin ! En vaan tiennyt tämän esittäjää ja mulla on jotenkin sellainen tunne, että olen enemmän kuullut tätä jonkun muun laulamana ?!? Silti, ihan kiva !

  11. Tuttu piisi ja muinoin on tullut Lepiksellekin kirjoitettua päivittäin(!) paksuja monisivuisia kirjelmiä, tosin ne olivat lähinnä sen rakkauselämän, tai eikun rakkauselämätoiveiden raportointia.

    Olen kyllä kirjoittanut ihan rakkauskirjeitäkin muutaman pojille, mutta se oli ennen intternettiä se.

  12. Taidanpa kirjoittaa kirjeen heti. Voisin kirjoittaa rakkauskirjeen vaikka kaksikuutautiselle lapselleni, niin tulisi tuolle baby-sanallekin kirjaimellinen merkitys.

  13. Mikäköhän olisi edellisen viestini “kaksikuutautisen” merkitys? Hulluus kahteen kuuhun? Tarkoitin tietysti “kaksikuukautinen”.

  14. Eksyin katsomaan aiempaakin tarjontaa, tämä on ehdoton suosikki. Laulaja on nuori (16?) Alex Chilton, jolla on ällistyttävän miehevä ääni. Myöhemmin saman luokan legenda kuin Syd Barrett, koska bändinsä Big Starin kolme albumia 1970-luvulta ovat kovan luokan unohdettuja klassikkoja. Ainutlaatuinen kappaleentekijä.

    • Varapygmi, Tuo lauluääni on todellakin mehevän miehinen! Big Starin Blue Moon on yksi parhaista! Pink Floyd on sitten taas oma legendansa ja aikasen paljon soitettu täällä klassikoissa, noin yleisesti. Täytyisi jossain välissä väsätä oma sivu näille jo soitetuille biiseille, niin ne olisi helppo löytää tai muistaa😉

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s