Miten nämä asiat voivat mennä näin! Meikäläinen lähtee elämänsä ensimmäistä kertaa jonnekkin pohjoiseen ruskamatkalle, kamerat viritettyinä ja värikylläisyydestä hekumoiden, tulos on tässä:
– ensilumi -09, olkaa hyvä! –
Ja sitä oli paljon! Perille pääsy oli tuskaa vaakatasossa pyryttävän myräkän vuoksi. Lentokone tempaisi välilaskupaikalla takaisin ylös niinkin alhaalta kuin parista sadasta mertristä, aiheuttaen ylimääräisiä tykytyksiä yhdelle sun toiselle. Erityisesti kiertelyn pohjoisen taivaan yllä jatkuessa odotettua pidempään. Lentoemot komentelivat matkustajia istumaan paikoillaan niin tiukkaan sävyyn, että ei ole ennen kuultu. Maantie oli kuulemma olemassa ja matkatavaroiden kanssa umpihankimarssi on uusi laji, jota en tosin suosittele kokeilemaan. Turisteja ei ollut missään ja kaikki mahdolliset kiinnostusta herättävät paikat olivat vielä suljettuina. Mutta mikä siellä on se viehätys? Huonolla maulla rakennettuja töllejä vieri vieressä ja ympäristöt hoitamattomia risukasoja. Mieleeni tuli lähinnä etelän turistirysät. Kulissikyliä, kallista ruokaa ja juomaa. Lisämausteena liikaa lunta ja kylymä! (No kaikki tämän blogin lukijat taas muistavat tässä kohdin inhotukseni talvea kohtaan 😉 ) No, tämä oli sitä meikäläisen tuuria. Ja nyt kerrankin pääsee sanomaan: Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä! Erityisesti, kun reissussa selvisi jatkokertomukseen uusi käänne. Se olenkin minä se pahis. Kuulemma. Jos näin on, niin sitten vaihtoehdot ovat varsin vähissä…
Ihana olla kotona!
Parallel Lines 
Oma koti, kultaakin kalliimpi, aika usein – tervetuloa takaisin etelään ! Että noin hirmusti jo lunta…
Varsinaista shokkihoitoa tuli lumi, noin kerralla koettuna!
prrrrr….
Voi ei, talvi. Hirveää! Onneksi pääsit sieltä pois.
Onneksi pääsin, Savisuti! Oli se hämmentävää. Tosin päivällä oli mukavan aurinkoista ja lämmintä.
Varmaan oli kotiin kiva palata,herranjestas,olipa siellä jo hurjasti lunta!
Harvinaisen ihanaa oli tuo kotiinpaluu, Yaelian. Sitä oli ilmeisesti sen yhden päivän ja illan aikana lähjähtänyt tuollainen määrä.
Hmm… no harmi, varsinkin tuollaiset ihmeelliset käänteet. Toisaalta, pahikseksi on helppo päästä, jos vain tekee jotain. Jos ei tee mitään, ei pääse mihinkään.
Vaiheinen,
No, tekemistä en osaa lopettaa. Oli mikä oli!
Lepis,
Tiedät ettet ole sen enempää pahis kuin nuo muutkaan. Pahikseksi todennäköisesti päästään silloin kun toiset tarvitsevat sellaista.
Claes Andersson kirjoittaa kirjassaan ”Jokainen sydämeni lyönti”: On vaarallista Sandemosen tavoin nähdä pahuus ominaisuutena joka on aina muualla, toisissa ihmisissä, kun minä itse ja muutamat samoin ajattelijat edustavat hyvää.[…].
Hirlii,
No en tietenkään, mutta selkään puukottajat ovat olleet tehokkaasti asialla. Ja osaan kyllä, tästä hatutuksesta huolimatta, lokeroida heidät omalle paikalleen. Aika hienosti tuo Andersson toteaa. Viisas mies!
No tuon kuvan takia kannatti mennä! Lumen kaari, puut, lumet rungoilla, kaikki on hienosti sommiteltu! – Kulissikylät kyllä tunnen; olen joskus ollut kesällä Levillä ja Syötteellä.
Lassi,
No ehkä sitten 😉 Hieman olin hämmentynyt jotta mitä tässä kuvaisi, sillä lumi ei ole ollut mikään pravuurikohde aikaisemmin. Nyt onnistui valon kanssa lähes hyvin.
Vai pahis. Just joo, kerro kuka niin sanoi, niin tulen ja annan sille turpiin.
Järkyttävä reissu, jo pelkästään tuo lumi on niin syvältä, että sellaisesta ei haluaisi edes nähdä unta. Huh, lentomatka oli varmaan karmaiseva.
Hyvä, että olet kotona taas.
Kiitos Susupetal,
Lähetän osoitteen, jotta voit käydä kalisuttelemassa. Kiitos vielä kerran! Ja etukäteen. Lentomatka oli kieltämättä hieman hiljaiseksi pistävä. Mutta eihän se sitten kuitenkaan kaikkiin tehonnut 😉
No mutta onneksi sai sentään erilailla hienoja kuvia – ja muistutuksen oman kodin mukavuudesta! Taisi osua väliinputoamiskohtaan matka, ne vähäiset palvelut ei oo vielä alkaneet tällä sesongilla, joten tuli vain talven huonot puolet vastaan.
Aurinkoa!
Timo,
Niin onhan tälläinen meikäläiselle varsin erilainen kuva 😀 Jep, tuntuivat uinuvan ja odottavan ryntäystä.
Auts! Ruskaretkeksi aika mustavalkoinen. Varsinkin jos lumen alta alkaa huokua ilmoille paskanhajua. Mutta sikana löhöäminen (ilman tautia), se on mukavaa missä tahansa.
Sirokko,
Lähes mustavalkoinen 😉 No, hieman tuntuu tuolla rööreissä tänään, että tauti taisi ottaa takapakkia… Toivottavasti ei.
Voi hitsin hitsi, miten ruskamatkasi meni ensilumiksi. Sait turhan ikävän kokemuksen. Minä juutuin pohjoiseen ja tykkään niin vietävästi näistä oudoista syyskeleistä.
Aimarii,
Joo, minnuu hieman huvittivat sinun kuvasi lumesta tänään kun poikkesin. En vielä kommentoinut, mutta ajattelin että aika pohjoisessa se sinäkin olet.
No voihan paska 😦
mäkin olen pahis, vaikken oikeesti oo…
SuviAnniina,
Ei me olla pahiksia, oikeasti 🙂
No, voi että, ruska muuttunut kauniin valkoiseksi!
Meinaan, on tosi kaunis kuva, lumesta auringonpaisteessa.
Mutta koti se on paras paikka kuitenkin aina!
Harakka,
Ei ole oman kodin voittanutta! Näin se vain menee. Onneksi oli kunnon varusteet matkassa, niin ei tarvinnut palella.
Ja min ä kuvasin eilen siis 10.10 pihalla kukoistavia ruusujani. Joku ei edes uskonut , että se olis totta. Ja siellä on talvi, en ole mikänn Lapinkävijä, mutta tunnen sympatiaa kohdallasi. Ja olen samaa mieltä reissustasi. Kipin kapin kotiin vain sieltä.
Arleena,
Joo se puska oli muuten komea! Ja huomenna täällä etelässäkin sitä sitten saadaan… yäk!
Vai että pahis? Sinä vai? Melkoisten Mullqvistien kanssa oot ollut matkassa… minäkin voisin käydä niitä pyyhkäisemässä… 8[
Tuo lumijuttu nyt ei olisi ollut kaikille yhtäsuuri ylläri, sehän oli säätietojen mukaan odotettu ja tiedossa. Tosin omakin varautumiseni talveen on vielä kesken, on se niin vastenmielinen ajatus.
Mutta onneksi taas kotijoukoissa ja eikun klassikot soimaan sunnuntain kunniaksi. 🙂
Halo E,
Ainahan mä olen! Titäisit vaan. Mut kun et tunne, niin et voi tietää 😀 😀 😀
Aikasin tuo lumi on tullut, mutta tuskin pysyy. Näyttää muuten olevan nuoskalunta, kun noin tarttuu runkoihin. Hyvä kuitenkin, että olet taas kotona ja voi soittaa sunnuntaisia klassikoita 🙂
Kari,
Sitä tuli sillei vaakatasossa pyryttäen, mutta kyllä se pakkasta sitten aamuisin oli. Tosin, enhän minä mikään lumiekspertti ole!
Ai kauheeta, lumi tuli ruskan päälle! Aikamoisen kinoksen on satanut, tuli kylmä pelkästään katsellessa 😀
Elekia,
Oli se hirveetä!
Oli se karmeeta keliä! Lunta tuli valtavan tuulen kanssa, siten jossain vaiheessa se muuttui rännäksi, ja taas pakkaseksi.. Tuli mieleen, että kyllä me aika pohjoisessa elämme.. Mutta että sitä noin paljon oli, on melkein vaikea uskoa. Mutta uskottavahan se on kun kuvassa näkyy..
No joulun aikaan sitä lunta taas sitten kaivataan..
Sooloilija,
Tuliko sitä Oulussakin? Noin 15 senttiä sitä siellä maassa oli.
Kotiinpaluuhan aina on parasta reissaamisessa. Jos on…
H.M. Juhani Hämeenjussi,
Nyt oli! Usko pois!
Ruskaretki, hahahaha! ups…. 😉 Tässä nyt uskalla oikein muuta sanoa, kuin että tervetuloa kotiin.
Ikinä mee enää mihinkää tollasee, Krisu! Kiitos toivotuksista 🙂
Valotus on kaunis ja koko kuva enteilee jo joulua. Mutta kamala matka silti, talveninhoajan painajainen. Sitä voi fiilistellä kyllä jälkeenpäin kotisohvalla viltin alla;)
Katriina,
Se oli myös henkisesti sen verran rankka reissu, että yritän unohtaa ja haaveilla viltin alla etelämeren saarista.
Voi että mikä juttu – ihan loppuun saakka: tästä on suunta vain ylös! Sinulle on blogissani tunnustuksia ja kiireesi tietäen en odotakaan minkäänlaisia vastauksia – haluan vain muistaa sinua!
Tai siis – olisi mielenkiintoista lukea kyllä niitä vastauksiasi ettei nyt näytä siltä ettei niin olisi – vain kiireesi takia toivon, ette ota niistä paineita8]
Kiitos Inkivääri 🙂
Lopetan sen kiireen pidon ja keskityn tähän stressipoistovehkeeseen iltojeni ratoksi. Ja kohtahan tuo alkaa marraskuu ja sen kunniaksi on taas jotain kehiteltävä 😉
Tulen oitis tutkimaan mitä mukavaa olet taasen keksinyt!