Espoossa ei juhlita

From fewerish nightmares to reality

Korkean kuumeen aiheuttamat unet jäävät toiseksi tämä päivän Espoolaisen kauppakeskuksen dramaattisten tapahtumien rinnalla. Mustasukkaisuus mielen häiriönä on ollut minulle aivan mystinen ilmiö aina ja tällaisten tapahtumien kautta vielä mystisemmäksi käy. Miksi rakkaus ja viha kulkevat niin kietoutuneina toisiinsa?

Kaupungin luulisi hiljentyneen

Kaupunginjohtaja Kokkonen perui kaikki uuden vuoden vastaanottoon liittyvät juhlallisuudet tältä illalta. Luulisi kaupungin hiljentyneen osoittamaan kunnioitustaan noita sivullisia uhreja kohtaan. Mutta ei! Pauke ja jytke ilotulitusrakettien myötä alkoi tasan klo 18 ja on jatkunut katkeamattomana virtana siitä saakka. Menettävätkö ne toimintakykynsä, jos ne säilöisi vaikka ensi vuoteen? Ei ymmärrä.

Imagine

Vaiheinen kehoittaa tämän päivän kirjoituksessan päättäjiä keskittymään aselakien voimaan saattamiseen pikaisesti. Olen täysin samaa mieltä. No for firearms!

Tällaisena surun päivänä toivotan teille kaikille Kaunista ja Rauhallista tulevaa vuotta John Lennonin laulun sanoin:

– imagine –

– Peace on Earth –

Ps. Kolmekymmentä vuotta sitten Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen luominen mahdollisti tämän kuvan ottamisen Sinain niemimaalta. Tuolloin Suomessa oltiin koettu vasta Pihtiputaan kahdeksan surmanluotia ja kuviteltiin sen jääneen viimeiseksi dramaattiseksi tapahtumaksi. Toivotaan parempaa huomista, jotta nämä nyt jäisivät tähän.

Ps2. En ole eläissäni käynyt tuossa kyseisessä kauppakeskuksessa, jota pidetään täkäläisittäin aika omituisena asiana.