Syöttöputki

Tänään minulle on selvinnyt Naamakirjan syvin olemus – syöttöputki. Aivan kuin tunkiolla, myös tuon laskukaivon laitamilla, väijyvät ylen avuliaat jäkättimet. Jäkättimet ovat eliölaji, jotka odottavat syötteitä naama virneessä tuubin laitamilla valmiina mutustelemaan syötevirrasta haluamansa, mieluimmin pienesti haiskahtavan tiedon ja sylkäisemään sen ympäristöönsä etikalla höytettynä. Röyh. Kahvia kurkusta alas ja seuraava uhri. Röyh.

syöttöputki

Harvinaisen vaivautuneena jouduin kuuntelemaan tänään kolmantena, eikun peräti neljäntenä osapuolena tuollaista kahvipöytäkeskustelua. Nieleskelin hiljaisena kahviani ja uskoisin pääni yläpuolelle pullistuneen tuon puhekuplan, joka huusi suoraa huutoa: Shut Up!!! Harmitti avoimesti yksityiselämässään sattuneesta iloisesta tapahtumasta naamakirjassa kertoneen työkaverin puolesta. Että  ne kehtaa!

23 comments on “Syöttöputki

  1. Voi ei😦 Tuo on kyllä niin perseestä.

    Itse olen yrittänytkin minimoida kaveripiirini sellaisiin joiden kanssa olen ollut ihan livenäkin kaveri – tai jotka olen muuten todennut luotettaviksi tyypeiksi. Mutta siitäkin, suht pienestä piiristä, olen koettanut blokkailla ne turhimmat jäkättimet mahdollisimman pienelle syötteelle, sillä osalla irl-kavereista on sellaisia kavereita joita en itse voi sietää (tai ne eivät minua), mutta joille nämä tietyt kaverit saattavat “puolihuolimattomasti” juoruilla – kun oma elämä on tietysti niin tylsää!😉

    On se vaan melkoista meininkiä villeimmillään tuo naamakirjan touhu… Ja on tosiaan sääli niitä jotka kavereikseen tulee ottaneeksi ties minkälaista porukkaa – tai ainakaan eivät sitten osaa jättää noita jäkättimiä listojensa ulkopuolelle. Varmasti myös erittäin ikävää seurata sivusta tuollaista paskanjauhantaa.:/

    • Irwis,
      Oikeasti hämmästyin todella siinä tilanteessa. En olisi ikinä uskonut, että tuollaista tapahtuu. No, tiedänpä olla varovainen ketä sinne suostunun noista jäkättimistä ottamaan. On siellä kuitenkin, mitä ilmeisemmin, aivan normaalia ystävätouhua. Ainakin omissa oikeissa sellaisissa🙂

  2. Kell’ onni on se onnen kätkeköön, naamakirjassakin. Tietoturvakurssilta jäi mieleen ohje: Älä laita edes sähköpostissa muista nettikanavista puhumattakaan mitään sellaista tietoa jota et voisi laittaa marketin ilmoitustaululle omalla nimmarillasi varustettuna.

  3. Onneksi en ole mukana, naamakirjoissa. Ja nekin nuorempien sukupolvien edustajat lähipiiristäni, jotka siellä ovat olleet, ovat joko häipyneet tai suojelleet itsensä oikein hyvin.

    En ole koskaan tajunnut mitä ideaa siinä naamailussa on, blogeissa nyt enempi on, ideaa siis, ja yhteistä hiiltä puhaleltavaksi.

    • Hirlii,
      Niin siellä oleminen on kai jokaisen oma asia. Tai olematta oleminen. En minäkään sitä oikein ymmärrä. Mutta noloa on joutua livesti kuuntelemaan jotain tuollaista juoruilua (panettelua).

  4. Naamakirjasta on näkynytkin perusteltuja mielipiteitä molempiin suuntiin (tai no puolesta harvemmin). Tosin tuo kuulostaa enemmän niitten ilkimysten vialta kuin facebookin…

    • Timo,
      Niin minustakin tuo on ilkimysten vika. Ilkimysten, jotka löysivät uuden ‘läjän’ josta ammentaa jätemyllyihinsä apetta. Minusta koko touhun pitäisi perustua avoimuuteen ja positiivisuuteen. Mutta ainahan noita paskan jauhajia on, virtuaalisesti tai elävässä elämässä.

  5. Kautta aikojen on juoruiltu, mutta naamatusten. Naamakirjassa taas nopeasti, laajasti ja ikuisesti!
    Minua ei tuohon joukkoon saa, mieluimmin kerron asiani siellä marketin ilmoitustaululla.

    • Miiwi,
      Ymmärtäisin vielä siellä naamakirjassa kommentoinnin, mutta että pitää ruotia aivan muualla niin se mättää!
      Ilmoitustaulu on hyvä😀

  6. Pastanjauhanta (= toisten elämän tonkiminen ja oman sonnan levittely) tosiaankin elää niin elävässä elämässä kuin virtuaalissakin. Ja tuskin ominaisuutena katoaa mihinkään, oli areena tai ympäristö mikä tahansa.

    Vaan onneksi kaikki eivät sitä toimintaa harrasta.🙂

    • Hirlii,
      Juuri sitä, pahimmillaan. Iloisista asioista pitäisi kaiken järjen mukaan iloita, ei pyörittää minkään jätemyllyn lävitse. Toisinaan ei voi kuin ihmetellä.

  7. Ihmettelen myös kännykkään puhujia. Eikö ne tosiaan tajua, että koko bussi kuulee kaiken ja pystyy kyllä muutaman puuttuvan sanan täydentämään?

    • Uuna,
      No joo, siinä toinen juttu jota en ymmärrä alkuunkaan. Yritän aina välttää puhumasta puhelimeen niin julkisilla paikoilla kuin liikenteessä autolla ajaissani. Julkisesti asioidensa läpättäminen on aivan käsittämätöntä, erityisesti julkisissa kulkuvälineissä. Eivätkö tajua myös häiritsevänsä kanssamatkustajiaan. Huh.

  8. Minä en käsitä koko naamakirja buumia, minua ei vain kiinnosta ollenkaan koko touhu enkä usko että kauheasti menetän. Tosin yksi työkaveri piti kerran minulle luennon siitä, kuinka naamakirjassa pitäisi minunkin olla koska “naamakirjassahan ovat kaikki”. Eli siis, jos minä en siellä ole, niin en sitten ilmeisesti kuulu käsitten “kaikki” piiriin – joten en kai ole edes ihmisenä olemassa?
    No itse asiassa, olisiko tuo nyt niin traagista? Olen ihan mielelläni näkymätön ja ihan omasta halustani.

    Facebook luo minusta valheellisen kuvan siitä, että kaikki kontaktt oikeista ystävistä puolituttuihin olisivat jotenkin yhtenäinen porukka. Eihän kukaan ihminen (ainakaan kukaan joka vähän ajattelee) muutenkan elämässään normaalisti kerro kaikille kontakteilleen ihan kaikkia ja samoja asioita itsestään ja elämästään. Osa asioista on vain sen parin parhaan ystävä kanssa jaettavia ja se on ihan normaalia. Facebookissa ihmiset kuiteknin alkavat ihan kummalla tavalla möläytellä itsestään kaiken julki kaikille. Se on minusta vain jotenkin outoa. Koe myös, että fb ihan koomisissa määrin perustuu meidän yhteiskunnassamme tolkuttoman korostuneelle “olen siktärkeä koska olen yksilö ja yksilönä minulla on oikeuksia siihen tähän ja tuohon (+samall mielellään mahd. vähän velvollisuuksia yhteisöä kohtaan)” -asenteelle. Jatkuva itsestään puhuminen ja kaiken tekemänsä äänenselittäminen tyyliin “olen nyt töissä, täällä on tylsää” ilman, että sillä haetaan mitään varsinaista keskustelua mistään aiheesta, on minusta vain aivan omituista. Miksi “juon nyt kahvia” -tyylisiä tekemisiä pitää koko ajan uutisoida muille? Luoko se ihmisille jonkinlaisen hyväolontunteen kun se pönkittää oman olemassaolon ja oman yksilöllisen tärkeyden tunnetta? Sellaisestako minuus rakentuu?

    Kännyköistä: se parin vuoden takainen ‘Äla kailota’ -mainoskamppanja oli hyvä ja osuva. Tosin sääli vain, että juuri ne kailottajat eivät tajunneet mitä siinä yritettiin viestittää…

    • Uuvana,
      Minä en ole ollenkaan varma mitä siellä tehdään. Tai pitäisi tehdä. Tai halutaan tehdä. Blogit ovat paljon mielenkiintoisempia, kuten Hirlii tuolla toteaa.

      Omasta elämästään kertominen on aina vapaaehtoista ja jos sen tekee, niin meidän kanssaeläjien tulisi kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja olla repostelematta sitä noissa ‘kahvipöytäkeskusteluissa’. Aina! Onhan juoruaminen kivaa, mutta sekin voisi olla paljon positiivisempaa kuin mitä se on. Jotenkin tuntuu, että se on mennyt paljon raadollisemmaksi nykypäivänä. Eikä sillä taas ole mitään tekemistä FB:n kanssa.

      Tuo mainitsemasi ‘juon nyt kahvia’ -tyyliset jutut eivät todellakaan taida olla sitä mitä minä ainakaan kauaa jaksaisin noteerata. Sama pätee blogeihin muuten, en jaksa kovin henkilökohtaisia ‘rakas päiväkirja’ tyylisiä blogeja alkuunkaan. Kuitenkaan en ala niitä tuomitsemaan, sillä usealle ne ovat henkireikä maailman menossa. Ehkäpä se ainoa kanava purkaa ulos. Niin ja tuleehan sitä tännekin purkauduttua toisinaan😉

      Kännykät ovat pahis! Kaipaan sitä aikaa kun sai olla ‘tavoittamattomissa’. No, aika aikaansa kutakin.

  9. Mä olin vaan tavattoman iloinen kun SInä tulit naamariin.
    Olen sieltä kerran lähtenyt jo läiskimään mutta avasin tilini uudestaan ja ruopsin vähän kaverilistaa:-)

    • Kiitos SuviAnniina,
      Ihana olet🙂
      Onneksi tuo ei vielä päässyt tapahtumaan meikäläiselle, tai no enhän sitä olisi ollut kuulemassakaan. Ja aivan yhtä vaivautunut olisin ollut tuossa tilanteessa ilman tietämystä tapahtuneesta fb:n kautta.
      Harkitsin kyllä tilin deletoimista tuossa tilanteessa, mutta onni on etteivät kyseiset pureskelijat ole minun kaverilistalla. Eivätkä taida kovin helpolla päästä!

      • facebookissa saa,oletko huomannut, tilinsä myös kaikilta muilta näkymättömäksi paitsi hyväksytyiltä kavereilta. Mulla itselläni on tällainen tiukka yksityisyys siellä päällä, enkä käsittääkseni näy edes haussa. Eli pyydän vain itse kaveriksi niitä ketä haluan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s