Mustaa ja valkoista blogin viikon haasteena on ollut lemmikki, koti- tai villieläin. Nyt mennään villillä linjalla, sillä varsinaista karvaturria tästä huushollista ei allergioiden vuoksi löydy. Koira olisi kiva ja toisinaan niitä käy täällä hoidossa.
Nämä ovat alkaneet esiintymään minulle viime aikoina:
– “lemmikki” –
Parallel Lines 
Oho, ja komeastipa esiintyykin! 🙂
Kiitos Irwis 🙂
Upea lemmikki! Tähyileekö se sinun puolestasi vai tuo jotain, mitä pyydät?
Uuna,
Treenaaminen on vielä vähän kesken, mutta eiköhän siitä aika hyvä viestilintu vielä tule. Sitähän tarvitaan, jos maailma antaa yhden miehen taakse internet-nappulan.
Onpas jotenkin jylhän näköinen.
Susupetal,
Taitaa olla aika tietoinen omasta komeudestaan.
Upea kuva, aivan uhkea asento!
SuviAnniina,
Urheilutermeillä tätä voisi kuvailla mäkihypystä tutulla: ponnistusvaiheessa.
Oikein uhkuu intoa, että tässä mä olen, tule ja anna mulle ruokaa ja vähän äkkiä!!!
Harakka,
Oli valitettavasti varsin omatoiminen ruokansa suhteen 😉
Tanssiinko kutsuu ? Vai lentoretkelle?
Tässä olen, ota nyt se kuva, ja vähän äkkiä …;)
Hirlii,
Tämän tapauksen kanssa se oli todellakin sekunnin kymmenyksistä kiinni, niin vikkelästi se pyörti tuon käppyrän nokassa. Tämä on siis vahingonlaukaus 😉
Tosiaan esiintyykin, vähän sellainen sotaisan kotkan ja rauhankyyhkyn välimuoto..
Sirokko,
Ei tainnut osata päättää mitä se meistä Elegian kanssa oikein ajatteli, kaksi putkea pitkällä 🙂
Tämä kyyhky on varmasti jotakin sukua kotkalle 😉 Nappikuva!
Miiwi,
Heh, tai ainakin yrittää ottaa mallia 🙂
Onkin ylväs lemmikki- ei sehän olikin villieläin. Eikös niistä tule jossain vaiheessa ikäänkuin lemmikkejä.
Arleena,
Ainakin yrittävät tulla lemmikeiksi, kun kaikkiin kuviin tuppaavat 🙂
Hieno kuva! Miksei ne minulle poseeraa..?
Kiitos Mymskä,
Kannattaa mennä pällistelemään niiden eteen kameran kanssa, niin kyllä ne sitten muistaa poseerata jossain vaiheessa 😉
Waude, aika taitava lokki – sekä kuvaaja! Ei ole kyllä minulle koskaan poseeranneet, sulla täytyy olla joku jippo.
Savisuti,
Kiitos. Tämä oli aivan vahingonlaukaus, yksi kuva otuksesta.
Tuollainen lemmikki meinasi napata leipani Stockan ulkokahvilassa, muistaakseni torstaina. Pelastyin aivan sikana ja huutoni oli sikamaista laatua. Kaksi kertaa huusin kun hyokkasi kimppuun…
Ovat tosi royhkeita ja pelottaviakin nuo lemmikit!
Terveiset Casan aamusta, klo kohta 3, aamulla. Ei ole hirvea vasymys kun saimme molemmat vahan aikaa nukuttua…
Mukavaa sunnuntaita!
BLOGitse,
Hyvä kuulla, että olet päässyt turvallisesti perille.
Se huuto olisi pitänyt päästä kuulemaan 😀 Ovat todella pelottavia jos oppivat tuollaisille tavoille. No, en minä kovin lähelle menisi luonnossakaan.
Suorastaan majesteetillinen ilmestys.
Taru,
Harvinaisen tällingissä on.
Siinäpä vastamulkoinen tipu…
H.M.Juhani Hämeenjussi,
Ei onneksi vatsamulkoinen 😉
Tyylikäs lokki. Meillä on lemmikkinä parvekkeella liilevä puinen Joonatan. Vaimo kyllä lukee ahkerasti kaupan olevista brittiläisistä kissanpentueista 😦
Kari,
Joonatan kuulostaa hyvältä lemmikiltä, tosin hieman puisevalta! Parempi kuitenkin kuin kissanpentu!
sonja on kiva