Tästä päivästä lukien tämä blogi ja sen sivublogit siirtyvät kesäaikaan. Liikuskelen siellä sun täällä. Enemmän ja vähemmän siellä, pyykkipäivinä täällä. Mobiilibloggausta, lähinnä kuvien muodossa, tiedossa lähiviikkoina.
Sunday Classics tulee olemaan toiminnassa liikuskelusta huolimatta aina sunnuntaisin.
Hyvää kesää kaikille 🙂
Ehkä törmäillään…
See you!
Tänään tehdään poikkeus klassikoissa ja soitetaan uudempaa tuotantoa kuin täällä normisunnuntaisin on totuttu kuulemaan. Hyppy johtaa suoraan upean naisen vuonna 2005 julkaistulle ‘Before the Poison‘ -albumille. Marianne Faithfull on klassikko itsessään ja sen hän todisti tuossa keskiviikkona Kulttuuritalolla nähdyssä konsertissa. Mariannen kova elämä ei ole mennyt ohitse jälkiä jättämättä, lauluääni on neljässäkymmenessä vuodessa muuttanut heleästä roheaksi. Mielestäni se ei tässä tapauksessa ole mikään huono asia. Elämänkokemus kuuluu äänessä ja tuo tulkintoihin hurjan määrän lisää mielenkiintoa. Ja se kertoo myös sen, että vaikeudet on tehty voitettaviksi.
Minulle tuon upean konsertin kohokohta oli tämän alla soivan biisin kuuleminen livesti. Hieman jännittyneenä odotin etukäteen josko tuo mahtuu tämän taiturin laajasta valikoimasta mukaan ja voi sitä riemun kiljahdusta kun Marianne esitteli sen. Siispä vuorossa uudempaa ja ehkäpä hieman tuntemattomampaa Marianne Faithfull tuotantoa, olkaa hyvä:
– Crazy Love –
Faithfull kirjoitti ja esitti biisin yhdessä Nick Caven kanssa ja taustalla soittaa Caven Bad Seeds bändi. Tuolta ‘Before the Poison’ -albumilta löytyy kaksi muuta Caven kanssa kirjoitettua biisiä, ‘There is a Ghost‘ ja ‘Desperanto’, ja koko albumi on aivan loistava! Suosittelen!
Susupetalin oivallinen konserttiraportti on luettavissa Kuva ja Sana -blogissa. Ja nyt vasta ymmärsin tekemäni kollaasini symboliikan; Mariannehan asui pahimpina aikoinaan kaksi vuotta Lontoon kaduilla.
Ps. Saas nähdä tarjoillaanko tänään tupla Mariannet 😉 Muuten taitaakin tulla aika hiljainen sunnuntai kun porukka on vaan soutelemassa…
Parallel Lines 