Sunday Classic – 190910

Hello,

Elämme jälleen Sunnuntaiklassikoiden syyssynttäreiden aikoja. Syyssynttärit tulevat tietenkin siitä, että näinä aikoina parisen vuotta sitten sain muitakin bloggaajia mukaan soittelemaan klassikoita. Olkoon tämä syyssynttäripäivä alku sinnikkäästä pimeän ajan voittamisesta hyvän musiikin parissa. Helmikuun synttäreillä voidaan sitten jo juhlistaa valon lisääntymistä.

Päivän biisinä soitan jo vuonna 1961 Chicagossa alkunsa saaneen bändin yhden suurimmista klassikoista. Noina muinaisina aikoina bändi kulki nimellä ‘The Tradewinds‘, josta tuskin olemme koskaan kuulleetkaan. Takapihan autotallin pojat kasvoivat vuosien myötä ja bändin nimi hioitui ‘The Trade Winds‘ muotoon, joka on jäänyt edelleen varsin tuntemattomaksi. Pojat jatkoivat kasvamista ja yliopistoaikojen sekä soittajakaartin lisäysten/muutosten myötä, bändistä vihdoin tuli ‘Styx‘ vuonna 1970. Menestysbiisejä alkoi syntymään ja bändi koki huippuhetkensä 70-luvulla ja aivan 80-luvun alkuvuosina. Päivän biisi on tuon menestyneimmän aikakauden puolesta välistä eli vuodelta 1978.

Come Sail Away

Come Sail Away‘ löytyy bändin ‘The Grand Illusion‘ albumilta ja nousi listoilla aikoinaan sijalle kahdeksan. Biisin on kirjoittanut yksi Styxin kantavista voimista ja alkuperäinen jäsen, Dennis DeYoung. Megamenestys bändille tuli vasta 80-luvun alkupuolella rock-ooppera tyyppisellä ‘Kilroy Was Here‘ albumin ja konserttikiertueen myötä. Pian tuon jälkeen bändi otti ja hajosi, palatakseen yhteen jälleen 90-luvun loppupuoliskolle. Vuosien tauon jälkeen bändi on jälleen viime vuosina nähty kiertueilla yhdessä. Bändin jäsenet ovat noina väliaikoina tehneet aivan kelvollisia soololevyjä ja muistiini on erityisesti jäänyt joitain bändin kitaristin, Tommy Shawn, biisejä.

Styxin pääsin näkemään konsertissa 16.10.1983 Denverin McNichols Areenalla. Se oli tuo superupea ‘Kilroy Was Here’ -kiertue ja yksi ehkä vaikuttavimmista konserttielämyksistä mitä olen päässyt kokemaan. Bändin jäsenet olivat pukeutuneita teeman mukaisesti ja heillä oli vuorosanat läpi koko shown. Tarina sijoittuu tulevaisuuteen, jossa rockmusiikki on lailla kiellettyä ja erään rockbändin vokalisti, joka oli joutunut ammattinsa vuoksi vankilaan, karkaa vankeudesta ja palauttaa rockmusiikin iloksemme.

Klassikoissa aiemmin soittamani Styxin ‘Mr.Roboto‘ löytyy täältä ja YouTubesta. EDIT klo 13:41 Linkin takana oleva linkki korjattu ja suoralinkki tuubiin lisätty.

28 comments on “Sunday Classic – 190910

  1. Styxin kappaleista tuo mahtipontisiakin sävyjä sisältävä Mr Roboto on ehdottomasti tutumpi (video, johon muuten vinkkaat, on poistettu). En osaa perustella miksi, mutta Stxin musiikista tuli mieleeni brittiläinen Supertramp-bändi. Kertomasi konserttikokemus on taatusti ollut ihan huippua!🙂

    • Viides rooli,
      Itse asiassa mun piti soittaa Supertrampia tänään, taas, mutta viime hetkillä muutin mieleni. Biisikin oli jo valittuna. Näin se menee aika usein🙂
      Tämä ei ehkä meillä päin todellakaan ole tunnetuimmasta päästä Styxin biisejä. No, ehkis soittelen joku toinen sunnuntain jonkun oikein meilläkin tunnistettavan megahitin😉

  2. Styx on kyllä nimenä tuttu ja biisikin ihan hyvä, mutta jostain syystä tämä maailmankuuluisuus on muuten jäänyt vieraaksi.

  3. Hei varmasti hieno konserttielämys tuo Denver! Juuri itse postasin oman kaikkien aikojen parhaimpani, niin että tähän on helppo eläytyä. +Ulkomainen areena tuo aina oman ekstralisänsä keikkamuistoihin.

    Kiva kun taas sivistit minua, tämä bändi oli nimeltä tuttu mutta muuten aika tuntemattomaksi jäänyt. Pitääkin kuunnella lisää tätä, hyvältä kuulostaa. Tykkään paljon vokalistin äänestä ja laulutavasta.

    • Uuvana,
      Sanonkohan mä tuon saman asian jokaisesta konsertista jossa olen käynyt… Rock Ooppera -sarjassa se oli ehdottomasti paras, myös ainoa. Oli se hyvä ja sitä kun oli odotettu niin paljon. Kaikkien aikojen parasta biisiäni en ole tainnut vielä soittaa, en live eikä muutakaan.
      Styx on taas niitä bändejä, joka on jäänyt vieraaksi meillä täällä. Tuskin koskaan kuulee radiosta.

  4. En oikein jaksa. AOR-meininki menee totaalisen överiksi, kun biisi vihdoin alkaa.( Voiko tämän huomion panna myöhäisillan piikkiin?)

    • Tommi,
      Se oli sitä sen ajan henkeä. Vieläköhän ne tekee sitä? Tässähän voisi heittää useamman sunnuntain AOR-putken😀😀😀 Tähän olisi hyvä heittää perään vähän REO Speedwagonia, sitten liuttaa Chicagon kautta vaikkapa… mnnn… Heh🙂

  5. Bändin nimi tuntuu hatarasti tutulta, mutta en osaisi yhdistää heitä mihinkään musiikkityyliin. Tämän kappaleen hidas osa on kaunis, loppuosa ei innostanut ja jäi vielä harmittavasti soimaan päähän.. Alkupuolta kuunnellessa aloin pohtia miten joku oopperalaulaja tämän tulkitsisi.

    Minä muuten olen musiikkiasioissa niin pönttö, että piti googlettaa mitä tarkoittaa AOR…

  6. Tuima,
    Jos ymmärsin oikein, niin Tommi viittaa ensimmäisessä kommentissaan juuri tuohon Album Oriented Rockiin, josta muodostui pohja tuolle radioformaatille ja tietyn tyyppisille soittolistoille. Tai ainakin siihen minä viittasin vastakommentissani. Ja niinhän sitä ymmärsin kuitenkin väärin😉 Tommi viittasi kuitenkin
    Adult Oriented Rock genreen, joka on taas tuota 70-lukulaista, jota tässäkin blogissa on soitettu aikasen paljon vuosien varrella. Pitkälle venytettyä rockia kuoroineen, vingutuksineen ja kaikenlaisine härpäkkeineen. AOR-radioformaatti perustuu taas noiden biisien soittamiseen. Joten ne menee kai hieman käsi kädessä. Jenkeissä, ja muuallakin maailmalla, on radiokanavia, jotka soittelevat tuon tyylistä päivät pitkät. Tästähän pitäisi tehdä jo postaus😉

  7. Pingback: Sunday Classic – 030411 « Parallel Lines

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s