Kävin tänään ehkäpä sillä viimeisellä tämän kauden kukkakuvausreissulla. Pilvien roikkuessa puiden latvojen tasalla ja pienen tihkun räiskiessä näkökenttää aikomukseni oli ottaa römppäkuvia maatuvista kasvinosista. Juuri niin! Niistä tuli aivan ihmeellisiä, ilmeisesti se pieni tihku sai aikaan mielenkiintoisia kuvioita linssiin ja tarkennukset menivät aivan metsään. Aivan kaikkia otoksia en heittänyt roskakoriin, mutta hauduttelen niitä jonkin aikaa ja mietin mitä niistä saisi aikaiseksi.
Päivääni piristi tämä kurre, joka antautui kuvattavaksi ilman mukinoita:
Mantsurian jalopähkinä taisi olla aikamoista herkkua!
Parallel Lines 
Onpa vetänyt hännän sievästi suojakseen. Meillä hyppelee orava pihapuussa, mutta kunnon kuvaa en ole vielä saanut. Aina ennättää livahtaa ja liikahtaa orava siis
Arleena,
Ihmeen rauhallisena se siinä söi myöhäistä lounasta. Lienee tottunut kaupunkilaisiin.
Voi ko hän on sit kerrassaan lutunen! ♥ =)
Irwis,
Lutunen, pirullisella irvistyksellä 😉
Ui ,ihana kurrekuva! Täällä ei noita söpöläisiä ole lainkaan;korvaan sen kaipuun aina kesäisin Seurasaaressa….
Yaelian,
Ai ei ole, tuota en tiennyt! Onneksi täällä voit aina käydä niitä katselemassa.
Sä oletkin onnistunut saamaan todella upean kuvan kurresta ! Ihana kuva!
Kiitos Harakka,
Huomatessani kaverin hiljensin menoa ja huijasin kuvaan.
Ohos, yllättävää! Ihan itsensä näköinen kurre hampaineen päivineen eikä siis mikään lepiskurre 😀 Mielenkiinnolla odotetaan niitä römppäkuvia.
Sirokko,
Lepiskurre 😮 😉
Römppäkuvat vaativat todella hauduttamista. Yksi on jo kuitenkin siellä BB:ssä.
Hyvä kuva oravasta.
Minä jotenkin kammoan oravia. Lentäviä rottia…
Kiitos Susupetal,
Eikös nämä ole kasvissyöjiä…
Suloinen kurre!
SuviAnniina,
Ja aika pulska!
Ompa söpö kurre. Meidän maalaiskurret on niin nopeita ja kovia riekkumaan että vaikka niitä näkee pihassa päivittäin niin näin rauhaisaa fotoa niistä harvoin saisi. Pari kertaa on onnistunut, silloinkin yleensä ikkunan läpi, huomaamattomana.
Halo E,
Tämä oli niin ihmisiin tottunut, että antoi jopa äänimerkin olemassa olostaan ja poseerasi oksalla. Päästi todella lähelle. Taisi olla herkulliset eväät.
Vahan nakyy harmaata karvaa olevan….
Hienosti sait tallennettua ruokahetken!
BLOGitse,
Onni suosii rohkeaa, oikeasti tässä tapauksessa. Luulin sen luikkivan karkuun, kun siinä rytistelin menemään. Jäi ilokseni.
Suloinen kuva! Mantsurian jalopähkinä on niin hyvää ettei sa.. kuvaajakaan haittaa.
Miiwi,
Oliskohan ne ihmisenkin syötäviä. Äh, jätetään oraville.