Oletpas hyvin saanut kuvaan villan tuntua, tulee sellainen mukavan villaisenkarheanlämmin olo kun kuvaa katsoo.
Jännää muuten, miten jotkut valokuvat tuottavat vain visuaalisia tuntemuksia, toiset taas herättävät suoraan haju- maku- tai tuntoaistimuksia. Kiinostavaa miettiä, miten ne syntyvät, mikä ne saa aikaan. Pelkkä kohteen valinta ei tuota takaa, täytyy olla muutakin.
Kiitos Uuvana,
Fiiliksen kuvaaminen on maailman hankalin juttu. Toisinaan se onnistuu, suurimmaksi osaksi ei. Hajut ja maut ovat ihania aistimuksia kuvista. Toisinaan tulee aivan nälkä joitain kuvia katsellessa.
Rita,
Tuohon kutomiseen ja ehkä hieman virkkaamiseen ne taidot tuolla käsitöiden saralla todella rajoittuvat tässä päässä. Olisi mukava osata enemmän, mutta esim. ompelukone on aivan kauhistuttavan vaikea vekotin.
Juuri -18 asteen pakkasesta “sisäydyttyäni” osaan kyllä arvostaa mitätahansa lämpöistä ja pehmoista itsetehtyä tuotosta 🙂 Harmi kun ei ittellä puikot ja langat käsissä pysy 😦 Rakastan kyllä erilaisia lankoja, niiden tuntua ja värejä, ja usein niitä kaupoissakin hypistelen ja näen sieluni silmin mitä ihanimpia asusteita… Mutta puuttuu tosiaan vaan se taito, eikä aina viitsi äidilläkään kaikkea teettää – ja kun ei ne omat näkemyksetkään aina täsmällisesti välity.
Irwis,
Kutomaan olen oppinut jo aika pienenä, mutta siihen nämä taidot jäävät. Ompelukone on kauhistus ja kangaspuista en ymmärrä mitään. Näyttävätkin niin pelottavilta! Mitä jos sinne jäisi vaikka loukkuun…
– tekeytymässä –
Parallel Lines 
Mukavan pehmoisen näköistä. Kerros kerrokselta valmistuu !
Miiwi,
Hitaasti, mutta varmasti. Ehkä 😉
Pehmeää ja lämmintä rakkaudella itsetehtyä ❤
SuviAnniina,
Pehmeyttä ja lämpöä tarvitaan näillä keleillä.
Oletpas hyvin saanut kuvaan villan tuntua, tulee sellainen mukavan villaisenkarheanlämmin olo kun kuvaa katsoo.
Jännää muuten, miten jotkut valokuvat tuottavat vain visuaalisia tuntemuksia, toiset taas herättävät suoraan haju- maku- tai tuntoaistimuksia. Kiinostavaa miettiä, miten ne syntyvät, mikä ne saa aikaan. Pelkkä kohteen valinta ei tuota takaa, täytyy olla muutakin.
Kiitos Uuvana,
Fiiliksen kuvaaminen on maailman hankalin juttu. Toisinaan se onnistuu, suurimmaksi osaksi ei. Hajut ja maut ovat ihania aistimuksia kuvista. Toisinaan tulee aivan nälkä joitain kuvia katsellessa.
Tekeytymässä jotain nättiä….
Tosi komeet villasukat, Yaelian 🙂
Ihanko itestään tekeytyvät 🙂
Susupetal,
Vähän hitaalla nuo puikot itsestään käyvät, olen kyllä sitkeästi yrittänyt odottaa.
Mukavasti villaiselta näyttää, ja siitähän syntyy itse tehtynä mukavasti lämmikettä keholle, mutta myös mielelle. 🙂
Itkis,
Niin, kutominen on kyllä oivallista stressinpoistoa. Joutaisipa enemmän.
Käden taitoja, niitä ei ihan kaikilla ole. Kutsuvan näköistä 🙂
Rita,
Tuohon kutomiseen ja ehkä hieman virkkaamiseen ne taidot tuolla käsitöiden saralla todella rajoittuvat tässä päässä. Olisi mukava osata enemmän, mutta esim. ompelukone on aivan kauhistuttavan vaikea vekotin.
Sukkaako sillä pukkaa? Ihana kuva!
Krisu,
No, sukkahan se. Pitäsi vain saada valmiiksi, mutta…
Ihanan lämmin ja pehmeä kuva, voisin mennä siihen nukkumaan! 😀
Varjo,
Voi kun saisikin vain nukkua ja nukkua!
Näyttää kuin olisi tulossa mustavalkoiset kissantassut. Niihin vielä anturat…
H.M.J Hämeenjussi,
Miten anturat kudotaan?
Joululahjoja varmaan? Itsetehtyä on mukava antaa ja saada.
Aivan oikein Pappilan Mummo 🙂 Itse tehdyt ovat parasta antia.
OI kun kutsuvan pehmea kuva.
Mina en kudo enaa ollenkaan…ei huvita enka taida osatakaan…
BLOGitse,
Aika vähiin se on jäänyt, se kutominen.
Mitä ihmeen kaunista ja pehmeää mahtaakaan valmistua tästä sun kutimestasi?
Mahtaakohan tulla pusero tai kauluri..?
Harakka,
Villasukat vain 😉
Nyt tarvitaankin lämmintä, hellää ja pehmoista.
Radiosta muuten tulee juuri “Lämmin hellä pehmoinen”
Doris50,
Biisi kuin tilauksesta 😉
Kovia pakkasia luvassa, täytyy pistää puikot kilkuttamaan.
Juuri -18 asteen pakkasesta “sisäydyttyäni” osaan kyllä arvostaa mitätahansa lämpöistä ja pehmoista itsetehtyä tuotosta 🙂 Harmi kun ei ittellä puikot ja langat käsissä pysy 😦 Rakastan kyllä erilaisia lankoja, niiden tuntua ja värejä, ja usein niitä kaupoissakin hypistelen ja näen sieluni silmin mitä ihanimpia asusteita… Mutta puuttuu tosiaan vaan se taito, eikä aina viitsi äidilläkään kaikkea teettää – ja kun ei ne omat näkemyksetkään aina täsmällisesti välity.
Irwis,
Kutomaan olen oppinut jo aika pienenä, mutta siihen nämä taidot jäävät. Ompelukone on kauhistus ja kangaspuista en ymmärrä mitään. Näyttävätkin niin pelottavilta! Mitä jos sinne jäisi vaikka loukkuun…