Sunday Classic – 200211

Viikon varrelta poimittua elävästi koettua musiikkiantia:

– Syksy –

Perjantaina pääsimme Susupetalin kanssa nostalgiapläjäyksen äärelle Savoy-teatterissa Kasevan soitellessa 40-vuotis juhlakonserttiaan. Haikeaa kamaa, mutta niin kaunista. Konsertti oli yhtä vähäeleinen kuin mitä bändin biisitkin. Nautinnollista.

Kaseva on Tamperelainen bändi, jonka toiselta, ‘Kun maailma elää‘, albumilta kuultiin tämä kaihoisa kappale. Sen on säveltänyt ja sanoittanut jo edesmennyt Asko Raivio. Albumi julkaistiin vuonna 1976 ja remasteroitu versio tuli vuonna 2002. Kotimaista parhautta.

23 comments on “Sunday Classic – 200211

  1. Kaseva on kulkenut mukanani “aina”. Näihin lauluihin en kyllästy koskaan. Voisin naputella kymmenittäin bändiä ylistäviä adjektiiveja, mutta antaa olla. Tuotanto puhuu puolestaan. Olen varma, että Savoyn keikka heilautti tunteita.

    • Viides rooli,
      Aivan, näihin lauluihin ei kyllästy koskaan. Kotimaista, joka uppoaa meikäläiseen. Aika jaloa kamaa siis😉

  2. Kaseva on niin ihana, rakastuin siihen ensi kuulemalla ja se on, kuten Viides rooli tuossa edellä kirjoitti, kulkenut myös mun mukana “aina”. Näin Kasevan comeback keikan Kangasalla, olisko ollut noin 8 vuotta sitten, ja se oli niin liikuttava kokemus, että itkin koko keikan, alusta loppuun. Kasevaan liittyy mulla jotain aivan erityistä. Voin kuvitella, miten mahtava tuo juhlakonsertti on ollut. Ja hieno biisi, liikutuin taas kyyneliin.

    • Voi Itkis,
      Aina mä saan sut kyyneliin… Keikka oli hieno kokemus. Joskin se oli tuosta vähäeleisyydestä johtuen, ja biiseistäkin, hieman erilainen kokemus. Mukavaa oli.

  3. Kaseva oli enempi naisten musiikkia, mutta kyllä minäkin siitä tykkäsin, enkä edes hävennyt sanoa sitä ääneen. Hevialbumeillekin kuului ennen akustisella kitaralla soitettuja balladeja. Nyt ne nuoret … kuuluvat kohderyhmiin eivätkä sotke kategorioita … toista se oli ennen vanhaan … vai on Kasevasta jo 40 vuotta …

    • Yamaba,
      Perjantain konserttiyleisöä katsellessa, ei kyllä tuo suokupuolijakauma pidä. Tai sitten miehet olivat ‘pakotettuja’ sinne😉

  4. Kaseva ei ole itselleni kauhean tuttu,joskus on tullut kuultua.Pidän kovasti tästä kappaleesta! Ja Savoyn keikka oli varmaan hieno kokemus!

  5. Kaseva on mullakin kulkenut mukana, se on olennainen osa oman elämän soundtrackiä. Viidennen roolin tapaan voisin kirjoittaa vaikka mitä, mainita hyvät sävellykset, hyvät lyriikat ym. mutta tiivistäen: Kaseva on.

  6. Livenä en ole koskaan Kasevaa käynyt katsomassa. Pari vinyyliä toki löytyy hyllystä. Pena ja Striptease-nainen tulivat tutuksi oman kylän baarin Jukeboksin välityksellä ja tulihan siinä upotettua osa omasta nuoruudesta keppanan huuruihin 70-luvulla. Ja lopuksi laulamme että: “Minä olen pikkuinen nallekarhu tin-tan-tin-tan-tei, minun päivällä nukkua täytyy, koska öisinhän ehdi mä en…..”

    • Pekka,
      Olit tipahtanut jostain kumman syystä roskikseen. Ettei vain nukkumaan tin-tan-tin-tan-tei😉 Kasvaa kuunneltiin todellakin paljon jukeboxeista tuolloin muinoin. Oi niitä aikoja.

  7. Kaseva on jo iät ja ajat tuttu nimenä, mutta jotenkin ei oo jäänyt mitään kappaleistaan mieleen. Tarja kyllä kehui tätä tuosta vierestä, yleensä se aina mutisee näistä klassikkojen soitoista että vanhaa.🙂

  8. No, kiva kun minut roskakorista nostit pois.😉 Susun kanssa on kait käynyt samoin. Taidan mennä katsomaan onko hän poiminut minut ylös vai polkenut syvemmälle. Ei kun mukavaa maanantaita sinulle.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s