Sunday Classic – 290112

“Ticking away the moments that make up a dull day 
Fritter and waste the hours in an offhand way”

Kuvaavasti alkaa päivän klassikon säkeet ja sellainen se oli päiväkin. Aina käy näin kun pitäisi olla jotain tärkeää valmiina, että tietsikka alkaa sekoilemaan urakalla. Aamulla tämä ilmoitti jostain Acrobat Readerin aiheuttaneesta virheestä ja vaati backup-kopioiden tekemistä. Siihen hommaan upposi koko päivä ja kuusi DVD-levyä. Ei harmainta aavistusta mitä se kopioi niin kauan, sillä olen pitänyt tämän koneen suhteellisen tyhjänä. Kaippa sinne meni kaikki ohjelmatkin. Tiedostot tallensin vielä varuilta ulkoiselle kovalevylle. Kirjoitushommia pysytyin onneksi tekemään iPadillä, mutta varsinaiset päivän hommat alkavat vasta nyt. Argh! Että mä inhoan tällaista. Ehkäpä otan opikseni, vihdoinkin, että en jätä aina kaikkea viime tippaan!

“Every year is getting shorter, never seem to find the time
Plans that either come to naught or half a page of scribbled lines”

– Time –

Päivän biisi on siis Pink Floydin klassikko ajan hukkaan heittämisestä vuodelta 1973. Komeaa kellojen soittoa on käyty äänittämässä antiikkitavarain kaupoissa. Biisi löytyy yhtyeen ‘The Dark Side of the Moon‘ -albumilta.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Laittakaa kommenttilootaan ehdotuksia teemasoitolle, kiitos.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Jatkan naputtamista.

30 comments on “Sunday Classic – 290112

  1. Voi ei…arvaa mitä. En voi kuunnella biisiä sen alun takia. Olen traumatisoitunut.
    Olimme eilen vieraidemme kanssa ennakkoluulottamasti Sibafest konsertissa…nykymusiikki ei todellakaan iskenyt vaan lähdimme pois puolessa välissä. Minä huomasin pääni räjähtävän jos en pääse pois ja vieraamme meinasi saada sydärin kun koki musiikin niin ahdistavana. Just sellasta äänihelvettiä jolla ihmisiä kidutetaan! Nykymusiikki ei todellakaan ole musiikkia vaan äänisaastetta!

  2. Klassikkojen aatelia tämä Time.

    Vai teemaa? Hmm, kun edes muistaisi, mitä teemoja on ollut.
    *No, ystävänpäivä lähestyy, sen kunniaksi kaikkein imelin kappale?
    *Paras tvsarja-tunnari?
    *Kaunein instrumentaalikappale?
    *Mitä levyä en ottaisi mukaan autiolle saarelle?
    *Paras David Bowie-biisi?
    *Ihanin Abba?
    *Komein Queen?
    *Jos minulla olisi oma tunnuskappale, se olisi….?
    *Huikein Frank Sinatra?
    *Kaamein renkutus ikinä?

    • Niin on Pink Floydin varastoista aatelia, Susupetal.
      Hyvä lista, pistän korvan taa.
      Tosin parasta Bowie -biisiä en kykene valitsemaan.

  3. Tämä kuuluu listalle maailmankaikkeuden parhaita biisejä ja vieläpä ihan kärkisijoille. Tätä onkin tullut viime aikoina kuunneltua taas aikas paljon.

    Mä en kanssa muista, mitä teemasoittoja on ollut mutta tässä on sopivasti aikaa miettiä biisin soidessa…en mä keksi mitään…heti kun keksin teeman, niin huomaan miten vaikeaa sitten olis päättää se paras tai pahin.

    Mutta tykkään kyllä teemasoitoista, toivottavasti muut osaa auttaa. 😉

  4. Erinomainen valinta! Susupetalin lista olikin aika kattava, eipä siihen äkkiseltään keksi muuta lisättävää kuin ‘hyvä talvibiisi’. 🙂

  5. Pink Floyd ei kuulu supersuosikkeihini, mutta onhan tämä OK-biisi.

    talvibiisi kuulostaa hyvältä ja Susun listassa on monta mainiota ehdotusta. Rollarisoitto? Sinisiä säveliä?

  6. 60-luvun tai 50-luvun rokki-, jazz- tai joku muu schlaageri? Sytyin Susun listasta Abba-teemalle, mutta se on aika…helppo?
    Mä en ole koskaan ollut Pink Floyd-fani tai kuunnellut PF kappaleita yleensä koskaan. En tiedä mistä johtuu.

  7. “Voi aikoja, voi tapoja”, voisi sanoa tuosta videosta. Mikä siis ei ole pöllömpi sekään, kun kyse on niiin hienosta kipaleesta.

  8. Jaa, tämänkin taas kuuli pitkästä aikaa. Hyvää musiikkia, ja alku kaikkein paras; Syd Barrett oli parempi laulaja kuin nämä taustamuusikkopojat. Mutta menee näiden laulukin.

    Tuolla tuli jo monta teemaa … jos niistä saisit. Eikö englanninkielinen 1960-1980 -lukujen populäärimusiikki ole teema sinänsä?

Leave a reply to *itKuPiLLi* Cancel reply