Työmatkan varrelta

Olen onnistunut löytämään kauneimman työmatkareitin mitä koskaan olen omannut! Toki se vaati hieman etsiskelyä, kipeitä lihaksia ja turvonneita sormia.

lpr_iltatuokiokuvia työmatkan varrelta

Tähän pitkään blogihiljaisuuteen on ollut siis syynsä. Keväällä paiskin näpit verellä tietokoneen ääressä tekstiä putkeen saadakseni kauan roikkuneet jatko-opinnot plakkariin ja päättökeskustelusta palattuani kirjoitin samalta istumalta työpaikkahakemuksen, joka onnekseni tärppäsi. Alkukesä meni jännittäessä miten käy ja sitten alkoikin vimmattu asunnon etsiminen, vanhasta rojusta eroon pääseminen, puunaaminen, pakkaaminen, muutto ja jälleen puunaaminen. Elokuun alussa alkoivat sitten nämä uudet maisemat piirtyä mielikuviini ja en jaksa kuin ihastella tämän paikan kauneutta.

Tavarat ovat vielä huiskin haiskin ja tässä asumisen kuntoon saattamisessa vierähtänee tovi, jos ei toinenkin. Keittiö ja kylppäri alkavat olla paikallaan, mutta muuten vielä etsiskelen, siirtelen ja ihmettelen. Ihanaakin ihanampi Susupetal tuli kanssani muuttamaan ja vietimme kädet pesuvedessä viikon ihmetellen ihmisten kuraisuutta. Ilman Susupetalia en olisi tästä urakasta selvinnyt. Hyvät ystävät ovat kultaakin arvokkaampia!