Paska viikonloppu tai ainakin osapaska

Suurin latauksin läksin perjantaina körryytteeleen kohti pääkaupungin hulinaa, hakemaan talvirenkaita ja humpsuttelemaan. Puuterihuiskuja ja kimalletta oli hopeisten nastojen lisäksi tarkoitus katsastaa, jotta päästäisiin vihdoinkin pussaamaan vankeudessa riutuvaa sammakkoprinssiä.

frog– prinssi –

Matka meni hyvin, olin ajoissa perillä ja uudet kumit alla tuntui niin turvalliselta. Riemusta hihkuen kaarsin Susupetalin vierasparkkiin ja rohkeana astelin kohti Tietoisen läsnäoloryhmän testiviikonloppua, Heddakin kun oli päättänyt kokeilla. Viikonlopun teemana oli siis syöksy kauniista vielä kauniimmaksi läpi Messukeskukseen viritettyjen puuterihuiskujen, kohti ILoveMe autuutta. Siis tiedättehän sitä tilaa, jossa sammakoita ei enää tarvii pussailla kun ne jo sulavat sutjakoiksi prinsseiksi. Ou jeah!

Tietoisen läsnäoloryhmän testiviikonlopussa toteutui pikarullauksella kaikki mitä oli luvattu, läppäriä en päässyt näpläämään (se muka päivitti itseään), kännykkä piti jättää keittiön pöydälle ja tabletit purkkiin. Keittiön pöydälle päätyi jemmaan myös penali (kynät) ja kalenteri. Ruokaa oli niin paljon, että pöytä notkui. Thaimaalaisuudesta en tiedä, mutta hyvää se oli. Radiota siellä ei ollut, mutta en niitä uutisia olisi suostunukaan kuuntelmaan! TV:tä tarjottiin, mutta sieltäkin vain puolikas ‘Yksi lensi yli käenpesästä‘! En siis tiedä olisko toivoa ollut. Ulkoilua oli riittämiin mädäntyvältä tuoksuvan Vantaanjoen rantamilla. Kuvata ei tietenkään saanut, ei ainakaan syksyn värejä. Siispä kuvasin salaa ja nekin meni, perhana vieköön, ylösalaisin.

Katsekontaktia piti harjoitella nurinperin Messukeskuksen yli-innokkaiden terveys- ja kauneuskauppiaiden ohitse. Siis huom! Ei katsekontaktia, ettei joudu myyntipuheen uhriksi! Huh, mikä urakka! Voin kyllä voittajan elkein ja ylpeydestä puhkuen kertoa, etten ostanut kuin purkillisen silmälasien puhdistusnestettä kirkkaita katsekontaktiharjoituksia varten. Ne siis jatkuivat ja jatkuivat. Hieman hirvitti siinä vaiheessa kun alkoi se pysähtyneen liikkeen vaihe. Oli se aika vaikeaa, mallinukkien liike oli kyllä pysähtynyt ja selvisin sen ymmärtämisestä hyvin, mutta niillä ei ollut silmiä mihin katsekontaktioida!

Ei ihme että sairastuin! Toki Tietoisen läsnäoloryhmän mainoskirjeessä oli mainittu että “olonne tulee pahenemaan”, mutta en arvannut etukäteen siinä niin oikeasti käyvän!  Voin siis suositella lämpimästi tämän lyhyen testiviikonlopun, tai puolikkaan sellaisen, perusteella osallistumista! Jonain päivänä aion käydä testiviikonlopun loppuun. Nyt jouduin sen valitettavasti pistämään poikki ennalta suunnittelemattoman vatsataudin iskiessä aamuvarhain. Messukeskuksessa emäntä joutui varmasti koville testaajan ollessa kiukkuinen kuin perseeseen ammuttu karhu ja jouduimme vain katselemaan sammakoiden loikkimista karkuun. Saattaapi olla että nielaisin muutaman, sillä kotimatkalla jokainen tien monttu ja pomppu tuntui siltä kuin muutama tusina sammakkoa kaipaisi ulospääsyä vatsastani. Kuumeen noustessa puolessa välissä kotimatkaa, olin jo niin hyvin harjoitellut katsekontaktia, että se pysyi tiukasti keskiviivassa. Tai olisi pysynyt, jos se olisi ollut maalattuna, loppupätkän ylileveillä kaistoilla en oikein tiennyt miten mennä. Onnellisesti kotona kuitenkin ja suoraan punkaan. Siellä se loppuviikonloppu sitten menkin puuterihuiskuista ja prinsseistä unelmoidessa.

Niin siinä käy kun oikein odottaa! Ehkä mä pelastan sen prinssin joku päivä… jos jaksan. Pääasia, että näki mukavan kaverin!

14 comments on “Paska viikonloppu tai ainakin osapaska

    • Kiiris,
      Kaikenmaailman kulkutaudit sitä reissuilla tainnuttaa! Tuota on ollut täällä liikkeellä ja toivottavasti en nyt sitä levitellyt enempää. Nyt jo helpottaa, onneksi!

  1. Voi mämmi. Minä koin tuon vatsataudin muutama viikko sitten, onneksi meni nopeasti ohi!
    Tieoinen läsnäolo olo mielenkiintoinen juttu. Olin konsertissa sunnuntaina ja iso sinfoniaorkesteri sai kyyneleet silmiin…hankalaa kun en nähnyt että kukaan muu olisi kyyneliin asti herkistynyt vaan jengi istui kuin naulittuna paikoillaan. Minua musiikki liikutti, keinutti ja itketti. Taisin olla liian läsnä!🙂
    Konsertti oli ihana ja fiilis sen jälkeen iloinen, hyvä.

    • BLOGitse,
      Vatsataudit ovat viheliäisiä, mutta onneksi menevät niin nopeasti ohitse!
      Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että konserteissa eläytymiseen ei anneta itselle mahdollisuutta. Mukavaa, kun pääsit nautinnon äärille!

  2. Paska reissu, mutta tulihan tehtyä😉

    Selvisit kyllä aika hyvin, vaikka testiolosuhteet olivat tiukat ja kuri kova. Tuollainen tautiin sairastuminen kuuluu näiden ryhmien ominaisuuksiin, ne ottavat koville, aiheuttavat niin fyysisisiä kuin psyykkisiä oireita, kun addiktioista vieroitetaan.
    Oli kyllä läppärillä vuosisadan päivitys!
    Puolikas leffaa selittyy sillä, että jollain lailla oli pehmennettävä kylmää kalkkunaa. Saat nähdä leffan loppuosan jatkoviikonlopulla, kunhan ensin tokenet.

    • Millin,
      Nyt sille voi jo nauraa, mutta laahustaessani Messukeskuksessa vessajonoja tarkkailen oli olo varsin tuskallista😉

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s