Monivuotiset viljelykasvit

Kesälukemistokasan päällimmäisenä keikkui, Riikka Kaihovaaran “Riippumaton puutarha – Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet“. Lainakirjan ollessa kyseessä tunsin velvollisuudekseni lukea sen ensimmäisenä. Jonkin verran viivyttelin siihen tarttumista, koska lajityyppi on aika vieras. Yleissivistyksen piikkiin tämä menköön. Ja tämä postaus muistutuksena kuvata kirjassa ja tässä kirjoituksessa mainittuja kasveja, jos niitä jossain vastaan tulee.

Kirjan sivuilta kiinnostukseni herätti monivuotiset viljelykasvit. Kirjan lopussa on listaus oloihimme soveltuvista monivuotisista ruokakasveista. Joitain aivan tuttuja kasvien nimiä sieltä tuli vastaan, mutta suurimmalta osin aivan vierasta kasvustoa minulle. Kasvien historiasta kerrottiin kirjassa myös hivenen sekä niihen käytöstä keittiössä.

Lehtivihannekset:

Juurekset:

Mukulakasvit:

Sipulikasvit:

Tästä se varsinainen kuvausprojekti alkaa. Osan tiedän missä niitä kasvaa, osan olen jo kuvannut arkistojen kätköihin pölyttymään, osasta ei ole harmainta aavistustakaan mistä niitä mahtaisin löytää. No, pikkuhiljaa edeten. Backyard Beauties -blogistani löytyy vain muutama yllä listatuista kasveista:

Isomaksaruohokotkansiipilitulaukkapukinpartamaa-artisokkapeltopähkämöauringonkukkakarhunlaukka ja ruohosipuli

Kirjasta vain lyhyesti. Se oli mielenkiintoinen lukukokemus, toisinaan raivostutti, toisinaan nauratti ja toisinaan pisti ajattelemaan. Se oli laaja katsatsaus nykyisille puutarha- ja maatalouden viljelymenetelmien korvaaville/vaihtoehtoisille tuontantomenetelmille. Kirjassa esiteltiin laajasti niin vuoro-, seka-, kaupunki-, aquaponic- ja metsäpuutarhaviljely, että kerkesin unohtamaan mitä se permakulttuuri oikeastaan tarkoittaa. Maasta, ihmisestä ja luonnon kiertokulusta huolehtimista ekologisin keinoin. Kirjan antoisinta luettavaa oli kuvaus maaperästä, veden ja ravinteiden kiertokulusta sekä maan eliöstöstä. Lukukokemusta hieman häiritsi nykyisen puutarhakulttuurin täysin lyttyyn lyöminen, kun samaan aikaan viitattiin nykyisen puutarhakulttuurimme ydinteoksiin viime vuosisadan alkupuolelta. Kaikkinensa ihan mukava lukukokemus ja kirjan lähdeluettelo oli niin laaja, että sieltä on helppo noukkia lisää luettavaa eri aihealueista ja syventyä paremmin erilaisiin viljelytekniikohin. Jos niistä sattuu olemaan kiinnostunut. Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, että liikaa syydetään teollisesti valmistettuja lannoitteita peltoon eikä hyödynnetä luonnon tuottamia ravinteita niin pelto- kuin puutarhahommissa.

Linkit:

 

 

 

8 comments on “Monivuotiset viljelykasvit

  1. Siinä onkin työmaata, jos meinaat nuo kaikki löytää kuvattavaksi. Haproista ja luppioista en ole ikinä kuuullutkaan, moni muukin on tuntematon, suurin osa tuttu vain kirjoista. Oletko koskaan käynyt Jokioisten kartanossa, jossa toimii maatalouden tutkimuslaitos, vai mikä luonnonvarajuttu se nykyään onkin. Alueelle on vapaa pääsy klo 6-23, mm. Wendlan puutarhasta löytyy kukkien lisäksi paljon perinteisiä hyötykasveja, alueella on myös pari arboretumia ja Elonkierto-polku maatalouden kehityksestä. Kantsii tehdä kesälomaretki, kartanokin jo on näkemisen arvoinen. Nettisivuilta löytyy, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/puistot -sivulta löytyy myös luettelo puutarhan kartano- ja geenivarakasveista (selitykset ja kuvat mukana).

    • Kiitos vinkistä Sirokko!
      Jokioisissa olen käynyt joskus 20 vuotta sitteen ja muistikuvaan on jäänyt pitkät pellot. Jos menen Hämeeseen, niin muistan poiketa🙂

    • Taltioi ihmeessä Aimarii! Sitä varten niitä tänne listasin, että ovat kaikkien käytössä. Ihanaa keskikesän juhlaa ja aurinkoa sinulle sinne pohjoiseen, jossa se taitaa näkyä🙂

  2. Mielenkiintoinen lista.
    Hesarissa (muistaakseni) oli juttu, miten Etelä-Afrikassa on saatu viininviljelyä ekologisemmaksi, kun myrkkyjen sijaan hommattiin tilaa huuhkajille. Ne pitävät hiirikannan kurissa ja helmikanat tuhohyönteiset. Joku pikkupeto taas huolehtii helmikanakannasta jne. Monokulttuurista perinteiseen (y)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s