Social distancing – Day 33

Kivuttomasti tämä eristäytymien on mennyt tähän asti. Tarkoitan nyt fyysistä eristäytymistä perheestä ja ystävistä. Tämä päivä muutti kaiken. Äiti joutui sairaalaan saatuaan aivoinfarktin viime yönä. Täältä 220:n kilometrin päästä on hankala toimia. Jos edes pääsisi toimimaan. Sairaalaan ei saa mennä koronasta johtuen, ainoastaan tosi paikan tullen päästävät tapaamaan. Toivotaan ettei sellaista hetkeä nyt tule. Aivan virkeänä ja reippaana hän puhelimessa oli, puheesta vain oli hankala saada selvää. Pitkään juttelin myös hoitajan kanssa, ehkäpä huomenna kuulee jo lääkäristäkin. Kovasti huolettaa nyt se aika sairaalasta pääsyn jälkeen. Hän on hyvin omatoiminen ja hyvässä kunnossa ollut, niin hankala kuvitella siihen jotain kotiapua. No, turha nyt huolestella etukäteen. Päivän kuva on otettu kun viimeksi kotona käydessäni, juuri ennen tätä korona-aikaa pohdittiin lankojen värejä kangaspuiden äärellä, hänen seuraavaa taideteostaan varten.

This social and physical distancing from family and friends has been quite painless until today. My mom had a stroke last night and she is hospitalized now. She lives about three hours drive from here and the distance makes it difficult to do anything. If there is anything to do. Now with the corona virus situation there is nothing I can do since no one is aloud to visit hospitals. Except if patient’s condition gets worse. Let’s hope not. Talk with her on the phone and she sounds quite brisk and alert, you could hear that anything was wrong only from her speech. Talked also with the nurse, may be I’ll hear from a doctor tomorrow when they know more. Mom is quite a package and in very good shape for her age, taking care of the house and cooking with out any help. I’m just worried about the time she gets back home, how she can handle it or if she is willing the receive any help. Today’s photo is from the last time I visited her few weeks ago and we were selection colors for her next piece of loom art. 

– Colors of Love –

— — —

Finland 3783

 


			

16 comments on “Social distancing – Day 33

  1. Voi voi. 😕 Tuo että jotain sai selvää puheesta on kuitenkin hyvä merkki. Setä sai tuollaisen 1,5v sitten ja meni yli 6h hoitoon pääsyyn, joten puheesta ei vieläkään erota kuin ne että-jotta-kun-täytesanat ja varsinainen asia ei selviä. Mutta hyvää paranemista teille! 🍀 Se voi kestää kuukausia, mutta kuulostaa lupaavalta.

  2. Elämä tarjoaa yllätyksiä, voimia ja toipumista. Hoito on nykyään tehokasta. Huoli kerrallaan, päivä kerrallaan. Olette ajatuksissa.

  3. Voihan äitiäsi 😦 Ja kun matkaakin on niin paljon, ja tuskin edes toiveita, että pääsisi katsomaan tämän koronan takia.

    Hankalaa todellakin tuo jatkohoito, varsinkin, jos haluaa tulla toimeen omillaan. Isä oli muutaman kerran sairaalareissujen jälkeen palvelutalossa ns. intervallihoidossa parin-kolmen viikon ajan ennen kuin meni kotiin. Sellainen pehmeä lasku, sai olla palvelutalossa rauhassa, mutta sai sieltä myös ruuan ja apua, jos sitä olisi tarvinnut.

    Pikaista paranemista!

    • Kiitos Susupetal! Tuo pehmeä lasku palvelukodissa kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Sairaalasta puhuivat että oma terveysasema sitten päättää. Ajattelin ajella sinne ensi lauantaina katsastaan paikat. Sairaalaan ei todellakaan nyt pääse. Kurjuus.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s