Olipa viikko! Työrintamalla tuntui että vauhti kiihtyy yli äyräidensä ennen kuin kesälomat koittavat. Ja sitten vielä niskassa roikkuva musta pilvi Äidin voinnista. Unet taisivat jäädä varsin vähille. Ajatukset sai pidettyä kasassa kun vain väänsi materiaalia opiskelijoiden nettiopintoihin eikä ajatellut muuta. Äiti voi olosuhteisiin nähden hyvin, hänet on nyt siirretty terveyskeskuksen kuntouttavalle osastolle. Saattaa olla että siellä menee pitkään. Oikea puoli on lähes kokonaan halvaantunut, käsi toimii hieman mutta sen puolen raajoissa ei ole pitoa. Puheesta on todella hankala ottaa selvää. Mieliala hänellä on ollut aivan hyvä ennen kuin tuli tämä siirto, tänään vaikutti hyvin ärtyneeltä saamaansa kohteluun. Täytyy nyt kannustaa jaksamaan sen kuntoutumisen kanssa. Eihän tässä muuta voi kun vierailulle ei pääse. Ikävä on kova.
What a week! At work it’s getting mad busy until the summer break arrives. Then there is the black cloud hanging about the welfare of my Mom. So I didn’t get much sleep this week. Only way to cope was to concentrate on creating material for the web based learning. Mom is doing as well as it is possible at the moment. They moved her to a rehab ward yesterday and I’m afraid she’ll stay there for a long time. The right side of her body is paralyzed, her arm is moving a little but there is no strength. It’s very difficult to make sense of her speech. Her mood has been good until the move, but today she seemed a bit irritated for some reason. All I can do is encourage her to the rehab path. Still no visits. I miss her so much.
– So many Barriers –
— — —
Finland 4395
Parallel Lines 
Pidetään 👍 että palautuminen sujuu hyvin!
Onnistuisiko jonkun hoitajan avustuksella videopuhelu tablettiin, niitä on kuulunut joidenkin tehneen hoitokoteihin, kun vanhoilla ei välttämättä itsellä ole tarvittavia laitteita?
Kiitos Timo! Näköyhteys varmasti helpottaisi sitä kommunikointia. Menen huomenna Jyväskylään ja saan viedä Äidin tabletin sinne sairaalan ovelle. Asennan siihen Storytelin ja Whatsappin, niin eiköhän ne toimintaterapeutit saa opastaa. Storytelistä tein kirjalliset/kuvalliset ohjeet.
Sulla tuntuisi olevan työpaineita, joita ymmärrän tosi hyvin, sillä tyttäreni on äidinkielen opettaja, mutta onkin nyt hyvään aikaan äitiyslomalla, sitä jo moneen kertaan on kiitellytkin.
Sun äidilläsi on ollut samankaltainen kohtaus, kun mun äidillänikin aikoinaan oli.
Lopulta hän kuitenkin siittä aika hyvin toipui, joskin jotain pientä puutosta käteen tulikin.Mutta puhekyky palautui kokonaan ja kävelykin myös…
Mutta asui senjälkeen kuitenkin yksin vielä pitkään.
Ainoastaan se me huomattiin siskojen kaa, että hänelle tuli jonkinlainen persoonallinen muutos, välillä oli tosi vihamielinen, varsinkin vanhentuessaan, Lääkärit sanoivat, että johtuu siittä aivohalvauksesta.Mielialat vaihtelivat laidasta laitaan…mutta pärjättiin kuitenkin aika hyvin loppuun asti.
Ja siltikin, äiti oli kuitenkin aina se rakastava äiti meille!
Voimia teille sinne, ja kurjaa, kun äitisi asuu niin kaukana, ja vieläkin kurjempaa, kun on tämä koronaaika, että voisi mennä edes katsomaan,koska välttämättä ei vielä kaikkia käsitäkkään oikein, tai sitten ei muistakkaan.Aivot ovat vaan niin ihmeelliset, toiset asiat jäävät hyvinkin muistiin, mutta toisia ei muista millään..
Olen tämän sairauden kanssa niin tullut tutuksi, kun mies sairastui myöskin tähän, siittäkin on aikaa jo kohta 15v.
Mutta tuo videopuhelu voisikin olla tosi hyvä idea, silloin äitisi näkisi sinut, ja voisi ymmärtää asioita ihan oikein, kun sinä hänelle ne sanoisit…Sinä näkisit äitisi ja hän sinut, se toisi hänelle jo turvallisuuden tunnetta, jota hän nyt varsinkin tarvitsisi!
Toivon kaikkea hyvää sinne sulle ja äidillesi1
Kiitos Harakka kauniista ja kannustavista sanoistasi! Ihana kuulla että siitä on mahdollista toipua hyvin.
Voimia sinulle, että jaksat omassa karanteenissa ja erossa lapsista ja lapsen lapsista. Kyllä me tästä selvitään porukalla!
Anopilla oli aiemmin keväällä myös aika vastaavanlainen halvaus (kai siitä saa kertoa), mutta toipui yllättävän nopeasti ja hilluu jo täyttä päätä moottorisahan kanssa ja kalastaa ym. Peukkuja!
Kiitos kun kerroit! Tuo antaa toivoa. Ovat samaa maata nämä madamet.
Toivotaan parasta toipumiseen, jaksamisia.
Kiitos Ritva!