Saturday Classics – 25072020

Pitkästä aikaa ääneen pääsee The Rolling Stones yhtye. Päivän biisiksi valikoitui surullisen toiveikas ‘Wild Horses‘ vuodelta 1971 ja se löytyy ‘Sticky Fingers‘ -albumilta. Biisin syntyhistoriasta löytyy monta tarinaa, yleisimmin sen kerrotaan olevan kirjoitettu Mick Jaggerin tuon aikaiselle tyttöystävälle Marianne Faithfullille. Toisaalta sen kerrotaan olevan biisi kiertueille lähtemisen tuskasta, kun haluaisi olla kotona lapsensa kanssa kuten Keith Richards noina aikoina halusi olla. Tiedä sitten, mutta hyvä kipale. Biisin kirjoittajina ovat Jagger ja Richards. Biisi sopii näihin aikoihin hyvin.

Today we’ll be listening The Rolling Stones musical group. Today’s song is the bitter sweet ‘Wild Horses‘ from the 1971 album ‘Sticky Fingers‘. There are quite few stories about the origins of this song by Jagger and Richards. One of them is saying that this song is for Mick Jagger‘s that time girlfriend Marianne Faithfull. An other one is saying this is about Keith Richards feeling lousy about leaving home to tour after his son was just born. I don’t know anything else, but good song and works these times as well. 

 

Wild Horses

19 comments on “Saturday Classics – 25072020

  1. Just eilen tulikin Paint it Black pitkästä aikaa radiosta ajaessa, Rollarit on klassikkoainesta. En oo kauheen montaa maailmanbändiä käynyt kattomas, mutta nämä hemmot näin Olympiastadionilla joskus 90-luvulla.

    • Timo, oltiinkohan samassa konsertissa? Jengi teki aaltoja 😮 !!! kun Rollarit soitti. Hitto että hävetti!!! Ehkä se oli kuitenkin myöhemmin. Pitää tarkastaa.

      • 2001 jälkeen tapahtuneet voin aina tarkistaa digikuvista, mutta millähän tuon vuoden kaivais… Nettiä kaivoin ja konsertteja oli ainakin -95 ja -98, joten luult tuo jälkimmäinen. Olin taas sinkku ja pvm 5. elokuuta joten en enää ollut USAssa.

        • Mulla ei oikein ole nyt havaintoo, kotona olisi varmaan dokumenttejä. Alan kallistua 2000-luvun puolelle, kun muistan olleeni lievästi pettynyt konserttiin. Rutiininomaisesti vedetty, kylmähkö kokemus. Muistan ajatelleeni että nuo alkaa jo olla niin vanhoja ettei enää taivu kuin kankeiden kaavojen kautta. Näin ne myös Boulderissa jollain festareilla 80-luvulla ja silloin meno oli aika letkeetä. 😁

    • Ai niin, niiltä tuli viikon sisällä ulos uutta kamaa: 40 vuotta sitten äänitetty ‘Scarlet’. En ole kuunnellut vielä. Uusi albumi on tulossa syyskuun alussa. Vanhat herrat jaksaa!

  2. Tämä biisi on aina itkettänyt minua, se vaan on niin kaunis ja surullinen. Ihana ❤
    Muistelen, että viinipäissä tätä on hoilattu ja itketty yhdessä ystävien kanssa…

  3. Pakko se on myöntää että rollarit on klassikkoja vaikka en juuri orkasta välitä. Tuosta biisin syntyhistoriasta, ac/dc:n biisejä uskikset on aina hehkuneet niin saatanallisiksi ja esim Highway to hell on niin hirmuinen saatanpalvontabiisi, se kun kertoo siitä millaista on kiertue-elämä. Joku kysyi Bon Scottilta että millaista on olla kiertueella ja vastasi että its like living on the highway to hell…taisi muistaa kun kirjoitti biisejä, bon piti aina muistikirjaa mukana minne se raapusteli one linereitä.

    • Sus’, se mistä taide syntyy on ikuinen mysteeri loppu peleissä. Luovuuden lähde on loputon! Eilisellä Haihatuksen keikalla kuulin aivan mahtavan selviytymistarinan, josta kumpusi setti teoksia, installaatio jos toinenkin. Ja mistä ne Husletikin kumpuaa…

  4. Rollarit:) Tämä on tosi hyvä kappale, ja niin monta eri versioita tehty tästä, mutta tämä alkuperäinen on tosi hyvä.

      • Poikkeuksena tuohon sääntöön on laitettava HIM yhtyeen coveroima Wicked Game. Chris Isaac vetää superhyvin mutta Him vielä vähän paremmin, siihen sopii ne synkemmät mättömenot hyvin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s