Yhdessä, iäti!
Together, forever!
– Yhdessä (Together) by Matti Metsämaa –
Päivän biisin valinnassa oli lievästi hankaluuksia näitä ‘together’ lauluja on muuten aika paljon. Valinta osui kuitenkin Rick Astleyn ‘Together Forever‘ poppibiisiin vuodelta 1987.
Today’s song was quite challenging to select from the vide variety of ‘together’ songs. The lot landed on Rick Astley‘s ‘Together Forever‘ from 1987.
– Together Forever by Rick Ashley –
Joulukuun alkuun kuuluu joulukalenterit. Virtuaalisissa joulukalentereissa on usein silmänruokaa ja hauskuutta.
Tänä vuonna seuraan näitä kahta joulutunnelman sanansaattajaa:
– – –
Iltasanomien hömppäosasto veti puoleensa. Kysyivät, että mikä suomalainen hittibiisi kuvastaa sieluasi:
Olet ehdottoman positiivinen ja pirskahteleva tyyppi. Arkena aherrat ahkerasti, mutta lomilla otat elämästä kaiken irti. Nautiskelet elämän pienistä iloista, etkä oikein jaksa ymmärtää synkistelijöitä. Vaikeuksienkin keskellä osaat pitää mielen korkealla – sinä tiedät, että kaikesta kyllä selvitään!”
”Älä tuu siihen droppaa mun tunnelmaa
Mitä eilistä juttua jankuttaa
Voitsä vetää suupielet ylöspäin
Laa la laa laa laa laa
Älä tuu droppaa mun tunnelmaa”
Tästä linkistä pääset tekemään oman testisi.
Olin varsin ilahtunut lopputuloksesta, sillä Vesala on tämän hetken artisteista mielenkiintoisin. Monilahjakkuus, josta tulemme vielä kuulemaan paljon.
– Do not drop my feelings –
Päiväkävelyllä satamassa kohtasin Kauniin Veeran. Veera on Lappeenrannan uusin patsas/vesiaihe. Veera saapui Rantapuistoon kesällä. Tämän kaunottaren on toteuttanut kuvanveistäjä Markku Hirvelä. Patsaan saapumisesta täällä on kuulemma kiistelty viimeiset viisikymmentä vuotta. Tämän version on kaupungille lahjoittanut paikallinen liikemies. Tässä linkki Ylen uutisiin, jossa kerrotaan patsaan historiasta.
At our pier is a new statue/water feature, a statue of ‘Beautiful Veera’. She’s a character in a classical Finnish film from 1950 called ‘Beautiful Veera or A Ballad from Saimaa‘. She was a koffee maker in a steamship that was sailing in the Lake of Saimaa. There’s been lots of controversy about the statue over the years, actually the city folk have been arguing is it all right to place a statue of a shady movie character in a city. This one is a contribution of a local business man.
– Kaunis Veera by Markku Hirvelä (2020) –
– Kaunis Veera –
Lyrics in English:
Päivän osallistujat/Today’s participants:
Tämä päivä on mennyt opiskelijan osaamista arvioiden. Eli ihmisten parissa olen suurimman osan päivää viettänyt. Tästä on sitten kimmonnut ihmetyksen siemen liittyen siihen että meidän opettajien on oltava valmiina opastamaan, ohjaamaan, arvioimaan ja toimimaan opiskelijoiden kanssa eristyksestä huolimatta. Ilman suojavarusteita. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvoitettu antamaan riittävät suojavarusteet ja työntekijä voi pidättäytyä työstä niin kauan ennen kuin asia on kunnossa. Onkohan siellä edes mietitty tällaisia asioita!
I’ve been doing student evaluating student’s know-how most of the day. It makes me wonder about this situation that we are obligated to do so and be in service to do teaching, guiding and evaluating even with these constraints with out any respiratory protective devices. I believe that our employer is obligated by work safety law to give us anything we need for protection. I wonder if they even consider these things!
– Safety first! –
— — —
Finland 2605
Tänään pääsin käymään Parikkalan patsaspuistossa, jossa käynnistä olen haaveillut vuosia. Irwikissin kanssa suuntasimme kohti Parikkalaa kamerat pakattuina kasseihin. Aurinko paisteli ja lämpötilan noustua plussa-asteille reissusta tuli oikein mukava kuvauspäivä. Paljon olen patsaspuistosta kuvia täällä netissä nähnyt, mutta kyllä paikka silti yllätti aivan täysin.
Parikkalan patsaspuisto on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (1944 – 2010) elämäntyö. Alueella on n. 500 patsasta, pääasiassa ihmishahmoja. Tässä muutama otos pikakelauksella, fiilistä ei vain pysty kuvissa tuomaan katsojille sellaisena kuin sen paikan päällä pääsi kokemaan.
Alueelle saavuttaessa aukeaa huikea näkymä 200:n joogaavan hahmon harjoituksissa auringon säteiden syleilyssä.
Hahmot mahtuvat joogaharjoituksiin hyvinkin toistensa lomassa. Näistä joogaajista alkoi patsaspuiston tarina, ensimmäiset ovat 1960-luvun tuotantoa.
Patsaat ovat täysikokoisia, aikuisen ihmisen kokoisia, miehiä ja naisia.
Ja ne taipuvat yllättävän notkeasti joogan saloihin.
Notkeuden tarkkuus hurmaa katsojan.
Alueelta löytyy myös vieraita kaukaisilta mailta.
Eläinpatsaita, erityisesti lintuja.
Käytävät ovat rakentuneet käsin tehdyistä betonilaatoista.
Toiset polut ovat tarkoitettu vain puutarhureille. Ne vievät salaiseen puutarhaan.
Seinämistä löytyi kivimosaiikkihahmoja.
Useimmat tuntemamme urheilulajit ovat edustettuina puistossa, kulttuurille on myös sijansa.
Kylänväki oli asettunut ajotien varteen ottamaan vierailijoita vastaan.
Suloisimpia olivat voimistelevat lapsihahmot.
Tämä yksinäisen taiteijan luoma satumaa on todella vierailemisen arvoinen paikka. Suosittelen. Käynnistä jäi niin voimakas fiilis, että täytyy tässä vielä muutama päivä sitä sulatella ja rauhassa katsella kuvia ennenkuin pystyn sen enempää virkkaamaan. Upea! Kesällä se on varmasti vielä upeampi, sillä puistossa on paljon kasvillisuutta ja sen rehevyyden saattoi nyt vain aavistaa.
Uudistunut Värikollaasihaaste aloitti räväkästi lisäämällä vaikeusastetta ja värien määrää. Kolmen värin kombinaatioilla mennään:
– ruskea – vihreä – keltainen –
Kollaasin taideteokset on kuvattu kesällä 2009 Taidelaitos Haihatuksen pellolla.
Valokuvatorstaissa luetaan Lepiksen suosikkikirjailijakaartiin kuuluvaa Kurt Vonnegutia ja napostellaan makkaraleipiä:
“Minun mielestäni suurimpia virheitämme, heti ihmisenä olemisen jälkeen, on aikakäsityksemme luonne. Meillä on kaiken maailman kapistukset, kellot ja kalenterit, jotka siivuttavat ajan kuin makkaran, ja me nimeämme siivut aivan kuin omistaisimme ne eivätkä ne voisi koskaan muuttua – “kello 11.00, 11. marraskuuta 1918″ – vaikka todellisuudessa ne saattavat hajota kappaleiksi ja vieriä tiehensä aivan yhtä helposti kuin elohopeapisarat.” (Kurt Vonnegut: Maaton mies, Tammi 2007, suomennos Erkki Jukarainen)
Maatumisprosessi
Maailman 27 omituisinta patsasta on koottu Amazing things-blogiin. Kesän alussa Tuima julkisti haasteen silmää hivelevien patsaiden metsästyksestä kesä-askareeksi. Omani on vielä hakusassa, joten tässä välipalaa maailmalta.
luulisi ottavan päähän
pesäpalloilija maailmalta —————— ja Jyväskylästä
Photos by Link Amazing things
Pesäpalloilija/Sieppari Link Julkiset taideteokset Jyväskylässä
Jatkan etsimistä.
Tuiman mielenkiintoinen patsashaaste tälle kesälle:
“Kesän ja kesämatkojen kunniaksi haastan teidät katselemaan ja kuvaamaan patsaita sekä julkaisemaan blogissanne suosikkipatsaanne kuvan. Arvuutellakin voi. Tunnettu tai tuntemattomampi, kuuluisan kuvanveistäjän tai tutun ITE-taiteilijan tekemä, kotimaassa tai ulkomailla, ei väliä. Löytäkää oma suosikkinne! Ja kertokaa siitä meille muillekin.”
Iloiseen kesäpatsasteluun voi siis ilmoittautua siellä Tuiman Tuumailu-blogissa.
Patsaat ovat mielenkiintoinen, mutta valitettavasti lievästi aliarvostettu taiteen muoto. Patsas on yleensä julkiselle ja sille nimenomaiselle paikalle tehty taideteos. Usein ne soveltuvat kaupunkikuvaan tai ympäristöönsä niin hyvin, että niistä tulee arkisia osia näkymää. Niiden ohi kuljetaan kiireessä ja ehkä ne havainnoidaan osana ympäristöä. Nimi ja tekijä saatetaan tietää, mutta taustat sen kyseisen patsaan kohdalla ovat pimennossa tietoisuudestamme. Taiteilijan motiivista ja inspiraation lähteestä puhumattakaan, myös tuntemus hänen muusta tuotannosta on yleensä vähäistä. Toki patsaita on muuallakin kuin julkisissa tiloissa tai ulkosalla, mutta harvemmin pääsemme niitä ihastelemaan. Mielenkiintoista olisi myös tietää mikä merkitys taiteilijalle on, että hänen teoksensa on esillä julkisessa tilassa?
Tunnemmeko kotikaupunkimme patsaat? Häpeäkseni täytyy tunnustaa etten tunne niitä. Tiedän suurimman osan ulkonäöltä ja osasta tiedän teoksen nimen ja joistain tekijän tai mitä patsas esittää. Sen syvällisempiä tarinoita niistä en kuitenkaan pysty kertomaan.
Päätin siis ottaa Tuiman haasteen vastaan ja tämän kesän aikana löytää suosikkini esiteltäväksi näillä sivuilla. Todennäköisesti se ei tule vastaan kovin julkisessa paikassa., mutta lupaan perehtyä taiteilijaan, taustoihin ja hänen muuhun tuotantoonsa kunnolla. Saattaapa tänne ilmestyä muutakin mielenkiintoista taidetta. Ken tietää vielä 😉
Sanastoa:
Installaatio: (Näyttely)tilaan erilaisista esineistä ja materiaaleista koottu asetelma.
Julkinen taide: Taide julkisessa tilassa, kenen tahansa fyysisesti saavutettavissa; myös julkisin varoin tuotettu/toteutettu taide.
Kaupunkitaide, katutaide: Taide kaupunkitiloissa ja -rakenteissa kuten valaisinpylväissä, rakennusaidoissa, mainostiloissa jne.; usein lähtökohtaisesti tilapäistä.
Kaupunkirakennustaide: Kaupunkien ja kaupunginosien suunnittelu ja rakentaminen; sitä ohjaavat asemakaavoitus, rakennuslainsäädäntö ja rakennusmääräykset sekä esteettiset, sosiaaliset, poliittiset jne. järjestelmät.
Käsitetaide: 1960-luvulta lähtien vaikuttanut suuntaus, jossa teoksen ulkoista muotoa ja ilmaisutapaa tärkeämpi on teoksen esittämä tai siihen liittyvä ajatus; enemminkin kriittinen ja filosofinen asenne, joka häivyttää taustalle itse teoksen ja taiteilijan sekä taiteen välitys- ja arvotusjärjestelmän.
Monumentaalitaide: Taideteokset, jotka on tarkoitettu arkkitehtuurin yhteyteen tai muuhun rakennettuun ympäristöön liittyviksi – esim. seinämaalaukset, reliefit, veistosryhmät, suihkukaivot; myös ympäristötaideteokset.
Monumentti: Muistomerkki, esim. patsas, rakennus tai rakennelma, hautapatsas, hautarakennelma; tav. historiallisen henkilön tai tapahtuman muistoksi.
Paikkasidonnainen taide: Tiettyyn paikkaan ja/tai kontekstiin tehtyä tai suunniteltua taidetta, joka ottaa huomioon paikan fyysisen ja visuaalisen, joskus myös historiallisen, ekologisen, psykologisen tai sosiologisen luonteen.
Prosessitaide: 1960-luvulla syntynyt suuntaus, jossa taideteoksen luomisprosessi oli tärkeämpi kuin tuote (lopullinen teos). Teokset valmistettiin usein julkisissa tilaisuuksissa.
Tietaide: Taideteokset erilaisten liikenneväylien ja -rakenteiden yhteydessä, esim. liikenneympyröissä, alikulkutunneleissa.
Tilataide: Sisä- tai ulkotilaan tehty kolmiulotteinen kokonaistaideteos, jossa katsojalla/kokijalla mahdollisuus astua teoksen sisälle tilaan. Teoksessa tavallisesti moni- ja poikkitaiteellisia elementtejä, jolloin korostuu vastaanoton moniaistisuus.
– sanasto via Joensuun yliopisto, link
Parallel Lines 