Päivän biisinä Fleetwood Macin ’Peacekeeper’ vuodelta 2002. Kappale on Lindsay Buckinghamin käsialaa ja se löytyy ’Say You Will’ albumilta.
Today we’ll listen to Fleetwood Mac’s ’Peacekeeper’ from 2002. The song is written by Lindsay Buckingham an it is from ’Say You Will’ album.
– Peacemaker –
Marraskuisen täydenkuun aikaan voidaan hyvin soittaa Fleetwood Mac:n ‘The Green Manalishi (With the Two Prong Crown)‘. Biisi on Peter Greenin käsialaa ja se julkaistiin singlenä vuonna 1970.
It’s a full moon in November, so it’s perfect time to play Fleetwood Mac‘s ‘The Green Manalishi (With the Two Prong Crown)‘. The song is written by Peter Green and it was released as a single in 1970, reaching no. 10 in the British charts.
– The Green Manalishi (With the Two Prong Crown) –
Tässä bonuksena 13 minuutin live-versio / As a bonus, here’s a 13 minutes live version:
Judas Priest teki oman versionsa biisistä vuonna 1979 / Judas Priest made a version of the song at 1979
Ja Melvins versioi jälleen 1999, tehden ihan kelpo version. / Melvins made quite good version at 1999.
Tänään soittovuoron saa jo 1967 perustettu brittiläis-amerikkalainen Fleetwood Mac ja heidän valtaisaan suosioon yltäneeltä albumilta ‘Rumours‘ ehkä hieman vähemmän tunnettu biisi, ‘The Chain‘. Erikoisen kappaleesta tekee, että tekijöiksi mainitaan kaikki bändin jäsenet ja se onkin syntynyt jamming sessioiden tuloksena. Albumi julkaistiin vuonna 1977 ja se nousi listojen ykköseksi ympäri maailman.
Today we’ll hear as early as 1967 founded a British-American band Fleetwood Mac‘s song ‘The Chain‘ from their massive popular album ‘Rumours.’ The song is credited to all of the band members and it came out at 1977. The album became number one all over the world.
– The Chain –
Biisi albumilta, jota inhosin sen ilmestymisen aikoihin. Sen jälkeen, ja etenkin nyt, se on alkanut kuulostaa suorastaan mystisen maagiselta. Ja superraikkaalta.
– Sisters of the Moon –
Kyseessä on siis Fleetwood Mac ja tuo albumi on ‘Tusk‘. Olen kuunnellut sitä aika paljon viime aikoina ja aina paranee. Myös tuo liveversio on aika superkamaa. Biisi on vuodelta 1979 ja se on Stevie Nicks tuotantoa. Oikeastaan inhosin enemmän tämän jälkeen ennen tätä ilmestynyttä ‘Rumours‘ albumia, sittenkin. 🙂
Ps. Olen viikonloppuretkellä ja tämä on jälleen esipostattu. Olisin äärettömän onnellinen, jos joku malttaisi linkittää. Kiitos.
Fleetwood Mac on jäänyt varsin vähälle klassikkosoitolle kautta linjan, ei onneksi kokonaan hyljeksityksi. Tämä brittiläistä alkuperää, mutta sittemmin amerikkalaistunut bändi, on vaihtanut kokoonpanoaan siihen tahtiin vuosien varrella, että aina ei voi olla varma millä aikakaudella mennään ellei tunne bändin koko tuotantoa. Bändi on aloittanut toimintansa jo vuonna 1967 ja kiertää keikoilla edelleen. Ehkäpä tuo bändin jäsenten tiuha vaihtumistahti pitää nuorekkaana. Alkuperäisjäsenistä tällä hetkellä ovat mukana vielä John McVie ja Mick Fleetwood, nuo kaksi miestä joiden mukaan bändi sai nimensä.
Fleetwood Mac muotoutui Peter Greenin toimesta Lontoossa hänen vaihdellessa legendaarisen John Mayall & the Bluesbreakers bluesbändin miehistöä, antaen mm. potkut bändin kitaristina toimineelle Eric Claptonille ja vaihtaen rumpaliksi Mick Fleetwoodin. Varsin nopeaan tahtiin The Bluesbreakersin uudet jäsenet kirjoittivat biisejä yhdessä, joista yksi oli instrumentaalikappale ‘Fleetwood Mac‘. Pian tuon jälkeen Fleetwood sai käskyn Greeniltä perustaa uuden bändin. Aivan ensimmäisessä Fleetwood Mac – kokoonpanossa soittivat Green, Fleetwood, Jeremy Spencer ja Bob Brunning. John McVie kieltäytyi aluksi liittymästä tähän uuteen bändiin, mutta muutti mielensä hyvin nopeasti. Tuosta hetkestä voidaan laskea Fleetwood Mackin voittokulku rockin historiassa.
Fleetwood Macin erilaisista kokoonpanoista kiehtovin on tämä bluesviritteistä musiikkia esittävä ensimmäinen kokoonpano. Peter Greenin kitara ylistää bluesin voimaa ja ei voi kuin yhtyä B. B. King:n toteamukseen Greenistä: “He has the sweetest tone I ever heard; he was the only one who gave me the cold sweats.” Tämän sunnuntain klassikoksi valikoituikin Jeremy Spencerin kirjoittama ‘My Heart Beat Like a Hammer‘, joka oli bändin nimeä kantavan ensimmäisen albumin ensimmäinen raita vuodelta 1968.
Fleetwood Macin tuotannosta eri kokoonpanoilla saisikin hyvän sarjan tänne klassikoihin. Bändin historia on niin monisäikeistä, että pysäkseen kärryillä se todellakin pitää pilputa useampaan osaan. Bändin soundissa tapahtunut muutos Amerikoihin muuton myötä ainakin ansaitsee toisen soittokerran. No, ehkäpä ajan kanssa näin käy 😉
Parallel Lines 