Tulipa nukuttua. Reippaan pitkät yöunet ja kunnon päikkärit, niiden välissä olen harrastanut syvällistä dementointia. Nyt taas jaksaa 🙂 Olo on tosin hieman kuin mukkelis-makkelistalossa:
– Mukkelis-makkelistaloja Rotterdamissa –
Tässähän ei ole mitään järkeä kukkua arki-illat ja nukkua lauantait! Tosin lauantai on ollut tässä huushollissa se levolle pyhitetty lepopäivä iät ja ajat. Sunnuntait ovat jo täynnä energiaa. Siispä järkeistystä nukkumiseen tiedossa ja olen todella ilahtunut että saan unikavereita eilisen kommenttilaatikon kommenttien perusteella 🙂
Täytyy tunnustaa että tuo nukkumattomuus on tällä kertaa ollut aivan omaehtoista. Työkiireistä se ei ole johtunut, kunhan olen vain vetkutellut nukkumaan menon kanssa. Ainoastaan yhtenä ainokaisena iltana tein kotona illalla töitä. Ja sekin oli jostain aivosopukasta pulpahtaneen kehitysidean hiomista. Ei mitenkään pakollista, mutta kerkesin sen sitten jo ujuttaa osastolle uudeksi toimintatavaksi.
Olihan päättyneellä viikolla tosin ylimääräistä ohjelmaa meidän osastolla koko viikon ja vaikka olin delegoinut kaikki käytännön hommat, muka ovelasti, muille, niin kyllä se vain verotti silti. Etenkin loppuviikolle buukattujen vierailijoiden aiheuttama pieni stressi. No hyvin se meni ja kaikki voivat olla tyytyväisiä. Meni niin hyvin, että onnistuin saamaan investointibudjetin ylimenoehdotuksen hyväksytyksi ilman selittelyjä. Olin tuskanhiki otsalla jo valmistellut pitkää ja vakuuttavaa puhetta, mutta kumileimaisin kerkesi heilahtaa ennekuin pääsin niin pitkälle. Siispä voin itsekseni myhäillä tyytyväisyydestä. Tämä ei ole normaalia Lepismiä, eli käyttää tuollaisia tilanteita hyväkseen jonkin toisen asian eteen päin viemiseen. Eikä siis ollut nytkään harkittua, sattuivat vain kaikki samalle viikolle. Minusta ei siis tulisi häikäisevää ja härskiä businessmiestä.
Ärtyneisyys ja lyhyt pinna on ehkä se huonoin ominaisuus jonka tuo nukkumattomuus saa aikaiseksi. Ja se ärsyttää minua ehkä enemmän kuin kukaan arvaakaan. Ainakaan kukaan niistä, jotka joutuvat jyräyksen kohdalle noina väsypäivinä.
Ylenmääräinen työnteko ja laiskuus menevät käsikädessä, tai ainakin niiden lopettaminen. Ylenmääräisestä työnteon ja nukkumattomuus saavat aikaan laiskuuden tilan, iltaisin ei jaksa tehdä yhtään mitään. Aivotkin ovat niin tyhjät ettei kykene selkeitä ajatuksia tuottamaan, kirjoittamisesta puhumattakaan.
“Tästä alkaa uusi luku” lukee muuten Suomalaisen kirjakaupan kassissa. Se oli se kassi, jossa kiikutin kotiin uudet piirustusvälineet. Saas siis nähdä alkaako 😉
Mukkelis-makkelistalojen kuvia löytyy lisää täältä Strechyard blogista 😀
Parallel Lines 