Tänään oli huono päivä vatsataudin selättäessä Selättäjän sängyn pohjille. Nyt pystyy jo mietoa teetä höppimään. Eiköhän tämä tästä. Selätyshommistakin olisi ollut vapaapäivä, mutta innostuin tässä iltapuhteina väkertämään Kierros2_Rinki2:n ensimmäisen päivän pohjista kollaasin. Tässä preview:
– kierros2_rinki2 kollasipalanen –
Tämä menee huomenna myös Galleria Selätykseen niiden kolmen valmiin kuvan kera.
Nyt taitaa sänky kutsua jälleen. Öitä.
Kaamea jysäri ja joka paikkaa kolottaa! Oi joi! Varovasti availin silmiäni, siristäen, tihrustaen, jalkoja näkyi horisontissa ja ne liikkuivat hitaasti eteenpäin, pysätelivätkin toisinaan. Mitä ihmettä! Mustiin pukeutuneita ihmisiä. Miksi ne kävelee täällä? Miksei ne liiku kunnolla? Miksi ne pysähtelee? Miksi ne ottaa askeleen pari taaksepäin? Suljen silmäni.
Raotan niitä uudelleen hetken kuluttua, sillä huoneessa on kamala häly ja näen jalkoja edelleen joka puolella. Yritän kääntää päätäni, sattuu. Nostan luomia ja kurotan katseeni korkeammalle. Ne ihmiset kallistelevat päitään. Mitä ihmettä! Sitten muistin; nämähän ovat Galleria Selätyksen avajaiset ja nolona ajattelin nukahtaneeni sohvalle. Hei, täällähän on vielä aivan mahtavasti porukkaa! Missä kaikki tutut on? Olisikohan vielä jossain pientä purtavaa?
Hivuttaudun hitaasti istumaan tuolle kapealle penkille ja katson tarkemmin ympärilleni. Eiiiiii, ne ovat pilanneet meidän teokset! Etsin epätoivoisena silmälasejani, mutta vapisevin käsin löysin vain puoliksi juodun punkkupullon. Se saa kelvata päätän, näkeehän sitä pullonpohjillakin. Muutaman huikan jälkeen aloin hahmottaa ympäristöstäni jotain ihmeellistä, kallistelin päätäni, pyöritin päätäni ja tuijotin pullon pohjan läpi näkyä joka pisti silmäni hetkeksi jälleen kiini. Avasin ne uudelleen nähdäkseni silmän tuolla seinällä ja toisen silmän tuolla toisella. Nuo pussaa tuossa, mutta miksi siinä on vain huulet ja sekava nippu erilaisia viivoja… Hei, tuhon on piirretty käsi, mutta miksi tuo jalka on tuolla perimmäisessä teoksessa. Värejä, laatikoita, pellin palasia seinällä, pääkalloja… Vuohi! Silmäni rävähtivät auki ja tajunnan virtaan työntyi ajatus: Ei Galleria Selätyksessä ollut yhtään vuohta!
Nousin penkiltä rivakasti, jätin pullon vaivihkaa erään oven pieleen nojailevan musta-asuisen hahmon hoiviin, syöksyin… lipesin ja pyörin leveät rappuset alas. Jäin kuuntelmaan kolhuja. Avasin silmäni ja näin kaarevan katon. Miten mä tänne olen joutunut… Galleria Selätyksen kattonahan on bittiavaruus!
– Reality bites –
Hesarin kollasikoneella voit tehdä oman versiosi:
Kylläpä väsyttää. Meni se sitten lähemmäs ilta yhdeksää ennenkuin kotiuduin. Noin pitkät päivät eivät ole terveellisiä, etenkin kun joutuu käyttämään aivojaan. No, onneksi on perjantai.
Pika-pikaa tein marraskuun selätystehtävissäni vuorossa olleen Itkupillin eka pohjalle lisäyksen. Siinä oli merkkinsä käynyt jättämässä sitä ennen jo Hirlii. (Hooverin kätten jäljestä en ole aivan varma.)
– Itkiksen jatkopala –
Kakkosrinki on saanut jo ensimmäisen työn työstettyä valmiiksi! Ja Hoover ja SuviAnniina ovat kehittäneet kierrätysteemasta miniversion.
Tänään aion kotiutua hyvissä ajoin ja tehdä hieman rästihommia tässä selätysprojektissa 🙂
Parallel Lines 