tuliskohan se syömään…

Täällä blogistaniassa on jo useampaan otteeseen epäilty meikäläisen ruoanlaittotaitoja, tai ei ehkä niinkään taitoja vaan niitä lopputuloksia. Tänään saamme herkkuhetken suoraan Lepiksen gurmeekeittiöstä ja aivan omalla kehittämällä reseptillä.

Näin se menee:

Viipaloidaan muutama Muorin luomusti kasvattama uusi peruna, kuullotetaan kevyesti ja asetetaan uunivuokaan.

perunat

Päälle ripotellaan valkosipulin palasia. Valkosipulia menee kaikkinensa 5 -6- kynttä (tai enemmän).

Seuraavaan kerrokseen silputaanMuorin luomumangolgin lehtiä ja viipaloidaan auringonkuivattuja tomaatteja (poista ylimääräinen säilöntäöljy ennen pippuamista).

mangoldit

Mukaan ripotellaan jälleen valksipulinpalasia. Ja seuraavaan kerrokseen itse kuivattua nokkosta.

Seuraavaan kerrokseen viipaloidaan Muorin luomukesäkurpitsaa ja päällimmäiseksi asetellaan loput perunaviipaleet.

kesikset

Kastikkeeksi Tomaatti ja Väimeren yrtit – Creme Bonjouria, johon lisätään vielä pippurisekoitusta, chiliä ja tinjamia. (Ei niissä ole koskaan riittävästi mausteita!)

Vuoka uuniin ja mangoldin varret pakastimeen.

pakkaseen

Voidaan tarjota kalan kanssa tai ilman.

Ja on muuten herkullista! Tosin seuraavaan versioon teen kastikkeeksi munamaidon, jonka maustan itse. Tuo valmiskastike oli liian kermaisan oloinen.

Että vieläkö on epäilyksiä… 😉

mangoldi

Mangoldi eli lehtijuurikas (Beta vulgaris var. cicla) on äärettömän herkullinen kesäisten ruokien raaka-aine. Sitä voidaan käyttää vihreässä salaatissa lehtineen, mutta mielestäni sen maku korostuu wokattuna. Käytän sen lehtiä myös leivontaan ja varren palasia keitoissa. Mangoldi on hyvin pinaattimainen kasvi ja siitä tulee myös herkullista piirakkaa. Nitraattia siinä on jonkin verran, joten pakastettavat osat olisi syytä ryöpätä. Toinen ‘haittapuoli’ näin henkilökohtaisena kokemuksena on, että se poistaa nestettä aika reippaasti.