Sunday Classic – 120212

Sunnuntain klassikoissa soitellaan tänään siis TV-show -musiikkia.

Tämä osoittautui vaikeammaksi tehtäväksi kuin osasin kuvitella, kunnes muistin biiseistä parhaimman mitä telkkariohjelmien alkupätkissä on kuultu. Tosin tämä biisi kuultiin ensimmäisen kerran elokuvassa vuonna 1970, josta TV-sarja muotoitui. Ensiksi TV:ssä kuultu alkupätkä:

- M*A*S*H Theme Song -

Ja sitten laulettuna täysversiona:

- Suicide Is Painless -

‘Suicide Is Painless‘ on Johnny Mandelin säveltämä ja esittämä sekä Mike Altmanin sanoittama. Mike on leffan ohjaajan, Robert Altmanin, poika ja sanoitti biisin ollessaan vasta 14 vuotias. Biisi on tullut tutuksi lähinnä M*A*S*H TV-sarjan alkutunnarina. Tuo sarja pyöri jenkkilän televisioissa vuodesta 1972 aina vuoteen 1983, ollen yksi pisimpään esitetyistä ja suosituimmista sarjoista TV-historiassa tuohon aikaan. Tuo viikottain ruudussa nähty komedia kertoo Vietnamin (ja vähän Koreankin) sodassa olleesta kenttäsairaalasta ja sen tapahtumista. Osa sarjan tapahtumista perustui todellisiin tapahtumiin. Sitä en tiedä onko tuota sarjaa koskaan nähty Suomen televisiossa, mutta elokuva ainakin on täällä pyörinyt. Jos yksi TV-sarja pitäisi ostaa digiboxina, niin tuohan se olisi!

Biisihän on niin hyvä, että siitä kehtaa kuunnella vielä Manic Street Preachers -bändin versio vuodelta 1992:

Marilyn Mansonin vuoden 2000 versio on myös aivan kelpo. Lähes.

Hel 11 2012

So lovely… so-o-o-o-ooooo!

Mymskä otti ja alkoi herättelemään tätä blogia talvihorroksesta paiskaamalla ihanaisen palkinnon ja sen perässä roikkuvan meemin. Kiitos Mymskä!

Meemittelyssä haastetaan kertomaan viisi asiaa itsestänsä, jota ei ole aiemmin kertonut tässä blogissa. No höh, tällainen lörppä kun olen niin kaikkihan se on tullut jo kerrottua. Nyt pitää oikein ruuvata, etenkin kun näiden pitää olla aivan sattumanvaraisia tietoja:

Pidän geometrisistä muodoista. Säännönmukaisuus hivelee silmää ja sellaisia katsellessa tulee rauhallinen olo.
Keräilyharrastukseni on löytänyt uuden kohteen (vanhojen lisäksi) parkkitalojen paikoitusautomaattilipukkeiden muodossa. Ne on äärettömän käteviä muistilappuina autossa.
Lopetin kaikki lehtitilaukset, paitsi viikonlopun Hesarit. Lukemista riittää silti about viideksi vuodeksi eteenpäin (se keräily… prrrr…).
Olen samalla alalla kuin nuoruudessa tavoitteeksi asetin, tosin nykyistä ammattiani en olisi osannut kuvitella. En osaa vieläkään…!
Kulmakarvat ovat alkaneet muotoutua naisellisimmiksi, toisin kuin vuonna 2009 tässä kirjoituksessa puhisin.

Ja sitten ne viisi, jotka kuuluu haastaa mukaan: Halo Efekti, BLOGitse, eMMä, Realistinen optimisti ja Hymyilevä eläkeläinen ovat kirjoittajia mukavien blogien taustalla ja näin haluan muistaa heitä tällä ‘One Lovely Blog’ -huomiolla.

Hel 9 2012

Sunday Classic – Teemasoitto 17

Arpajaiset on pidetty ja hassun yhteensattuman kautta kulhosta nousi se yksi ehdotus, jota oli ehdotettu useampaan kertaan. Siispä tutkimme/muistelemme vanhoja TV-sarjoja ja niiden musiikillista antia tulevana sunnuntaina.

PS. Tämä ei ole nyt aivan lupaamani alkuviikko, WP on tökkinyt ja eilen en päässyt postaamaan lainkaan. En tiedä miten muilla.

Hel 5 2012

Sunday Classic – 050212

Tämä on pahempaa kuin marraskuu!

Pakkanen!

Jouduin lähtemään vaali-ajelulle, pidemmälle kuin mitä vaalipaikka sijaitsee. Kotterosta on lauennut lohkolämmitin ja ilmeisesti moottorilämmitinkään ei toimi. No sehän oli aivan hyytyneenä tuossa pihassa. Onneksi joku naapurin mies riensi hätiin ja antoi virtaa. Niinpä:

- Waiting for the Sun -

Päivän biisi on The Doors yhtyeen Morrison Hotel albumilla julkaistu vuonna 1970. Alun perin se oli tarkoitus olla mukana edellisellä albumilla, joka on biisin mukaan nimetty, mutta ei päässyt sille mukaan. Eihän siinä mistään auringosta haaveilla vaan Amerikkalaisen unelman täyttymisestä. Ei haittaa, sana aurinko kuulostaa taivaalliselta.

Hel 3 2012

Biletystä!

Täällä vietetään kekkereitä tänä iltana.

Tervetuloa!

- munkit,

mansikkakakut,

karjalanpiirakat,

punaviinit,

lonkerot

shampanjat

tarjoillaan takahuoneessa -

Tule sinne!

Edellisten vuosien teema jatkuu:

Tämän blogin funktiona olkoon virtuaalisena muistilappuna toimiminen, muistuttaen tekemään enenevässä määrin niitä asioita joista todella pidän ja työskentelemään stressittömän olotilan eteen. Kuvaa, piirrosta ja ajatuksen lentoa niiden ollessa julkaisukypsiä ilman sen kummempia päivityspaineita.

Tam 29 2012

Sunday Classic – 290112

“Ticking away the moments that make up a dull day
Fritter and waste the hours in an offhand way”

Kuvaavasti alkaa päivän klassikon säkeet ja sellainen se oli päiväkin. Aina käy näin kun pitäisi olla jotain tärkeää valmiina, että tietsikka alkaa sekoilemaan urakalla. Aamulla tämä ilmoitti jostain Acrobat Readerin aiheuttaneesta virheestä ja vaati backup-kopioiden tekemistä. Siihen hommaan upposi koko päivä ja kuusi DVD-levyä. Ei harmainta aavistusta mitä se kopioi niin kauan, sillä olen pitänyt tämän koneen suhteellisen tyhjänä. Kaippa sinne meni kaikki ohjelmatkin. Tiedostot tallensin vielä varuilta ulkoiselle kovalevylle. Kirjoitushommia pysytyin onneksi tekemään iPadillä, mutta varsinaiset päivän hommat alkavat vasta nyt. Argh! Että mä inhoan tällaista. Ehkäpä otan opikseni, vihdoinkin, että en jätä aina kaikkea viime tippaan!

“Every year is getting shorter, never seem to find the time
Plans that either come to naught or half a page of scribbled lines”

- Time -

Päivän biisi on siis Pink Floydin klassikko ajan hukkaan heittämisestä vuodelta 1973. Komeaa kellojen soittoa on käyty äänittämässä antiikkitavarain kaupoissa. Biisi löytyy yhtyeen ‘The Dark Side of the Moon‘ -albumilta.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Laittakaa kommenttilootaan ehdotuksia teemasoitolle, kiitos.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Jatkan naputtamista.

Tam 22 2012

Sunday Classic – 220112

Tehdäänpäs poikkeus näin presidentin vaalipäivän kunniaksi ja soitetaan tuplat. Aluksi aivan tuoretta musiikkia. Muistutukseksi. Rankka on polku tiedossa.

- The President -

Snow Patrol on Pohjois-Irlantilainen bändi, joka julkaisi tämän biisin ‘Fallen Empires‘ albumilla viime vuoden marraskuussa.

Ja jos tänään tulosten julkaisun jälkeen tuntuu siltä, että oma ääni meni hukkaan. Tai jos tulos ei miellytä mitenkään päin, niin lohdutukseksi voi kuunnella seuraavan Dead Kennedys -biisin:

- Holiday In Cambodia -

Kai sinne jostain lippuja saa!

Edit klo 20:33 Unohdin mainita että tuo Dead Kennedys biisi on vuodelta 1980 ja se on peräisin niinkin messevän nimiseltä albumilta kuin ‘Fresh Fruit for Rotting Vegetables‘. Aikapeilauksen kautta katsottuna, nykyisin pitäisi mennä lomailemaan ilmeisesti Pohjois-Koreaan.

Tam 15 2012

Sunday Classic – 150112

Kermakuorrutteinen sunnuntai tarjolla:

- Cream -

Princen kermassa on jotain sellaista imelyyttä kuin oikeassakin kermavaahdossa: toisaalta öklöttää, toisaalta ei saa tarpeekseen. Biisi on vuodelta 1991 ja nousi ykköseksi listoilla, ainakin valtamerten takana, ja se löytyy albumilta nimeltään ‘Diamonds and Pearls‘. Prince oli tuohon aikaan vielä Prince ja soitteli The New Power Generation -bändinsä kanssa. itse asiassa Prince taitaa nykyisin olla jälleen Prince ja The Artist nimi on päätynyt sulkuihin. Enjoy!

Tam 14 2012

Please, Mr. Postman

Tämän blogin 1000′s postaus passaakin tehdä Mustaa ja valkoista blogin viikkohaasteeseen vastatessa. Siellähän on inspiration lähteenä The Beatles -poikien versio ‘Please, Mr. Postman‘ -biisistä:

Laulun sanojen mukaisesti se nykyisin menee, että postipojalta joutuu anelemaa kirjeitä. Ei tule enää siihen malliin käsin kirjoitettuja kirjeitä kuin muinoin. Ihmekös tuo, kun kaupoista ei löydy enää kauniita kirjepaperisettejä. Niinpä värkkäsin tuollaisen sabluunan ja aloin tekemään kierrätyskirjekuoria. Mainoslehtiset ovat hyviä, samoin vanhoista lehdistä saa mainioita kuoria aikaiseksi. Kirjepapereiksi löytyy kaiken laisia värillisiä papereita ja niitähän voi myös tehdä itse paperimassasta.

- an envelope factory -

HaloEfektin kanssa ollaan ikämme kirjoitettu paljon kirjeitä toisillemme. Viikkovauhti on toisinaan ollut huimaa, parikin päivässä. Palattuamme tähän mainioon viestittelytyyliin mennään vielä hieman maltillisemin. Kesästä saakka ollaan viritelty kirjeiden kirjoittamisen kulttuuria pysytyyn ja pidetty postipoikia kiireisinä. Sähköpostin staattisuus on tylsää ja niitä saa duunissa kirjoitella kyllästymiseen saakka. Blogin kautta on voinut pitää silmällä kuulumisia yleisellä tasolla ja naamakirjan pinnallista höpötystä meikäläinen ei jaksa kuin hetkittäin. Twitteriin en ole vaivautunut, näin runsassanaiselle se voi olla hankala paikka. Puhelimessa emme ole koskaan tykänneet juoruta. Kirjeet ovat ihania! Mikä sen mukavampaa kuin juoda iltakahvia rankan työpäivän päätteeksi kirjeen ääressä.

- valmis kirjekuori -

Alkakaas ihmiset kirjoittamaan kirjeitä, niin josko niitä sieviä kirjesettejä taas alkaisi tulla kauppojen hyllyille!

Perinteet kunniaan!

Tam 8 2012

Sunday Classic – 080112

Jos tässä meinaa tammikuusta selvitä niin täytyy ottaa hampaat esiin:

- Barracuda -

Kuulostaa niin kasarimeiningiltä, vaikka tämä Heartin biisi on vuodelta 1977. Biisi löytyy ‘Little Queen‘ -albumilta ja taisi kipaista soittolistojen kärkisijoille, tai ainakin sinne päin. Ja kyllä siinä vieläkin on jotain maagista menoa. Pitäisi soitella Heartia toisenkin kerran, sillä tältä bändiltä löytyy upea repertuaari kansanlauluista tähän rockimpaan tavaraan. Wilsonin siskosten lauluäänet toimivat myös hyvin.

PS. Kovin harvassa biisissä muuten makoillan rikkaruohojen seassa…. Heh!

Tam 7 2012

Räppiä ja rätinää

Vuosi vaihtui ja hetken pohdiskelin josko tässä pitäsi jonkin sortin lupauksia tehdä. No, se on tässä huushollissa todettu turhaksi. Muuttuvat matkan varrella. Ja sitten keksitään uusia sopivan tilaisuuden tullen. Niin myös nyt. Viime vuoden tavoitteissa oli tällaisia muroja:

Aika hyvin niiden kanssa pärjäsin, erityisesti palsternakkalaatikko maistui erityisen hyvälle. Mustan Jopon myin ja valkoiset luistimet odottaa käyttömahdollisuuksia. Pensselit ovat edelleen haudattuina ja Napolin matkasta haaveillaan.

Tälle vuodelle voisi päivittää seuraavaa:

- eväitä reppuun2012 -

Kesken eräisten hommien tekemiseen on hyvä pitää teemaviikkoja pitkin vuotta. Ne tomii yllättävän hyvin. Tuskin sitä sellaista elotilaa koskaan tulee, ettei olisi joitain kesken eräisiä hommia tekemättä. Joten ei stressiä niistä. Eikä oikeastaan enää paljoa muustakaan. Hetkellisesti olen päässyt kokemaan stressittömiä olotiloja. Tuntui aika taivaalliselta. Katsotaan mihin saakka näillä eväillä päästään. Tavoitteena vieläkin enemmän stressittömiä ajan jaksoja.

Tam 1 2012

Sunday Classic – 010112

Let’s boogie:

- Celebration -

Uuden vuoden alkua juhlistetaan Cool & The Gang:n vuoden 1980 hitillä ‘Celebration’ ja mikäs sen parempi meininki. Laulun sanoja mukaillen juhlitaan yhdissä ja juhlitaan koko vuosi!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Jou 23 2011

Jouluklassikko 2011

Joulun kunniaksi lähdetään kuninkaan matkaan:

- Merry Christmas, Baby -

Jouluklassikon ovat saaneet aikaiseksi Lou Baxter ja Johnny Moore jo vuonna 1947, tässä sen esittää B.B. King. Blues passaa taustamusiikiksi avatessa niitä timangilootia