Sunday Classic – 070210

Eilen törmäsin pitkästä aikaa 80-luvun alkupuolella tiiviisti listoilla (ainakin Jenkkien) pyörineeseen Journeyn ‘Don’t Stop Believin” -biisiin. Se kuulosti ihan hyvältä näin vuosien jälkeen. Noina aikoina en mikään Journey-fani ollut, vaikka muutamat biisit aivan kelpoja olivatkin.

Tällä kertaa mennään linkkien kautta kuuntelemaan, sillä tube ei anna linkittää videota tänne. Voit käydä katsomassa sen tästä linkistä. Tosin se on aika huonolaatuinen video. Tein myös Groovesharkiin Sunday Classic soittolistan, jolta löytyy muitakin Journeyn biisejä.

Journey on amerikkalainen rock-bändi, joka eli kulta-aikaansa 70-luvun lopulla ja 80-luvun alkupuolella. Alunperin se koostui vanhoista Santanan jäsenistä, mutta on vaihtanut kokoonpanoaan useasti. Bändi keikkailee edelleen, mutta en ole enää aikoihin pysynyt kärryillä kuka siinä on pääsolistina. 1981 hitin ‘Don’t Stop Believin” lauloi Steve Perry, joka toimi pääsolistina vuodet 1978–1987 ja 1995–1998.

Nyt täytyy tunnustaa, että olen käynyt sitä tuubissa toisinaan kuuntelemassa. Joskus sieltä on hauska kaivella näitä täällä päin vähemmän kuultuja bändejä. Ja sen jälkeen kun Yläviidenneksen pojat kutsuivat Spotifyilemään, niin riemua on löytynyt paljon noista vanhoista helmistä.

Muutoksia klassikoihin

Vaihdoin linkkilistan tarjoajaa tänään, kun Mister Linky:n tili vanhenee huomenna. Olisihan siellä ollut tarjolla maksullinen kanava, mutta jätin tällä kertaa väliin ja käännyin toisen tarjoajan puoleen. Huomisesta alkean linkkipalvelun tarjoaa MckLinky. Ilmoitelkaa kommenttilootaan jos tulee jotain hämminkejä.

Eipä sen kummempaa. Huomenna taas soi

Edit klo 0:13 Nyt minua kiinnostaa miten tuon linkityksen saa tapahtuvaksi samalle sivulle kuin missä asia on? Joillain on näin, kuten Inkiväärin värikollaasihaasteissa…

Lämpimiä miehiä

Kaksin kappalein niitä ovesta tupsahti.  Kävivät mittailemassa, suhisemassa, ruuvaamassa, säätämässä ja hikoilemassa. Taisivat olla sellaisia putkialan ammattimiehiä. Ruuvasivat termostaatit takaisin paikoilleen ja vannoivat lämmön nyt alkavan virtaamaan siihen malliin, että joudun kohta säätämään pienemälle. Paljastivat myös koko lämmityshässäkän takana olleen huoltoyhtiön. Huoltomiehemme ovat säätäneet niin lämmityksen kuin ilmastoinnin aivan sekaisin. Ilmastointi on talossa ollut kesäasetuksilla ja näin ollen huoneistoihin tulevaa lämpöä on lämmitetty kalliisti sähköllä. Lämmitys oli säädetty niin pieleen ettei olisi ollut edes mahdollista kuuman veden kiertävän kunnolla läpi talon. Huoltomies oli kuulemma tänään saanut ripityksen ja koulutusta.

Nyt sitten odotellaan seinien lämpiämistä ja tilanteen tasaantumista. Lupasivat sellaistakin. Onneksi satuin olemaan etäpäivällä ja kotosalla näiden vierailijoiden saapuessa. Ja nyt kun mä en tarvii mitään ylimääräisiä vällyjen lämmittäjiä, niin hätistelin ne sitten tiehensä.

Pökkyä pesään

Meikäläinen alkaa sulamaan siitä ikiroutaa lähennelleestä kohmeesta, josta ensimmäisen kerran kirjoitin lokakuun 24 päivänä viime vuonna. Eli tästä kotitilan kylmyydestä ja ilmastoinnin sukkia pyörittävästä vaikutuksesta. Maanantaina, vihdoin, olivat käyneet tasaamassa patterit ja irroittaneet termostaatit niistä kokonaan pois. Asialla olivat olleet aivan oikeat putkialan ammattilaiset. Tosin sitä termostaattien irroittamista en aivan ymmärrä.

- pökkyä pesään -

Parin päivän odottelun jälkeen täällä alkaa olla siedettävän lämmintä. Ei tarvitse enää pitää välisukkia töppösten ja villasukkien lisäksi. Välihousut olen myös voinut jo päällihousujen alta vähentää pois. Suihkussa tarkenee käydä ilman saunan lämmittämistä. Ihaninta on tietenkin lämmön riittäminen myös makuuhuoneeseen ja viime yönä saatoin nukkua jo ilman paksua flanellikerrosta! Ilmastointi tuntuu tänään tulleen säädetyksi ja lepatus housujen puntin tietämillä on vähentynyt huomattavasti. Myös hiukset pysyvät paikoillaan. Ihan kiva olotila näin kolmen kuukauden palelemisen jälkeen!

Kolme vee!

Nyt juhlitaan!

Tänään otetaan rennosti ja kilistellään kuluneen blogivuoden kunniaksi. Kippis kaikille! Ja kiitokset mukavasta vuodesta täällä blogistaniassa.

Kahtena edellisenä vuonna olen todennut seuraavaa:

Tämän blogin funktiona olkoon virtuaalisena muistilappuna toimiminen, muistuttaen tekemään enenevässä määrin niitä asioita joista todella pidän ja työskentelemään stressittömän olotilan eteen. Kuvaa, piirrosta ja ajatuksen lentoa niiden ollessa julkaisukypsiä ilman sen kummempia päivityspaineita.

Jatketaan samoilla linjoilla tai ainakin yritän pyrkiä siihen tästä pienestä notkahduksesta huolimatta.

Sunday Classic – 310110

Tänään vielä ryven tässä kylmän kelin päivittelyssä ja sitten lopetan tältä talvelta. Huomenna on jo helmikuu ja nimikin on jo paljon valoisampi tähän asti koetuista talvikuukausien nimistä. Tänään levylautasella pyörii paksua Chicago bluesia. Chicago on muuten kylmä kaupunki. Muddy Watersin vuonna 1964 ilmestyneellä ‘Folk Singer‘ -albumilla on mainio ‘Cold Weather Blues‘, jolla on hyvä päättää tämä ‘talviblues’ kausi. Tosin se ei tarkoita sitä, että bluesin soitto tässä blogissa loppuisi tähän.

- Cold Weather Blues -

Muddy Waters (1913 – 1983) oli yksi bluesin suurista herroista ja häntä pidetään Chicago bluesin kantaisänä ja Brittiläisen bluesin esikuvana. Useat rock artistit ovat saaneet Watersilta vaikutteita, kuten Eric Clapton ja Angus Young (AC/DC). Covereita Watersin biiseistä ovat tehneet mm. Jimi Hendrix (Catfish Blues), Bob Dylan ja Cream (Rollin’ and Tumblin).  Led Zeppelinin klassikko ‘Whole Lotta Love‘ biisin sanoitus perustuu Watersin biisiin ‘You Need Love‘. Rolling Stone -lehti noteerasi ‘Folk Singer‘ -albumin sijalle 280 ‘The 500 Greatest Albums of All Time‘ -listalle. Muddy Watersin vaikutus niin bluesin, jazzin kuin rockin saralla on siis varsin huomattava.

Biisien nimissä olevat linkit vievät tubeen ja kannattaa käydä vertaamassa mm. Led Zeppeliniä ja Watersia. Creamin ‘Rollin’ and Tumblin‘ on aivan loistava esitys, mutta aivan liian pirtsakka soitettavaksi klassikoissa tänään

Hyytymien torjuntaa

Huomasin laiminlyöneeni tätä blogia kokonaisen viikon. No, hyytymien torjuntaa tämä on ollut. Tai jotain. Määrittelemätöntä vetkuttelua.

Kärry tuli korjatuksi viikolla ilman suurempia hässäköintejä. Akun uusimisella selvisin. Muuten tämä on taas ollut yhtä tuskaa ja palelemista.

- tönkkösuolatut -

Tähän asti olen suhtautunut varsin nuivasti siihen, että järkevästi pukeutuva ihminen voi kylmettää itsensä. No, onnistuinpa siinäkin. Jouduin viikolla, sinä pahimpana pakkaspäivänä jolloin mittarit huitelivat – 28 asteessa, työmatkalle sydänsavoon. Ja kyllä paleli! Reissuun olin varustautunut jos jonkinlaisilla lämpöisillä vetimillä, mutta mikään ei tuntunut riittävän. Nyt on loppuviikko mennyt tuhistessa ja sängyn pohjalta lämpöä etsien. Syynä oli ehkäpä enemmälti vetoinen matkustusväline kuin se kova pakkanen. Muutamia kuvia yritin matkalla ottaa, mutta eihän niistä kunnollisia tullut kun ei malttanut tähdätä. Levottomuus alkaa vaivata, kun mitään ei voi ulkoilmassa oikein kunnolla touhuta. Tai sitten olen vain syntynyt väärään maahan

Sunday Classic – 240110

Tämän yhden maailmankaikkeuden parhaimman biisin myötä lähetetään lämpimiä terveisiä Muurameen viikon syntymäpäiväsankarille:

- River Deep – Mountain High -

Tina Turnerin loistavasti tulkitsema, Phil Spectorin, Jeff Barryn ja Ellie Greenwitchin kirjoittama, biisi julkaistiin Ike & Tina Turnerin saman nimisellä albumilla vuonna 1966. Euroopassa siitä muodostui megahitti, mutta kotimaassaan se ei tuolloin vielä liittänyt mainetta ja kunniaa. Tina Turnerin soolouran myötä tilanne tunnettavuus Amerikoissa parani. Tinan biisi tämä joka tapauksessa on, sillä Ike Turnerille maksettiin 20 000 dollaria siitä hyvästä että pysyy pois levytyssessiosta  tämän äänityksen aikoihin.

Biisistä on tehty useita versioita, jopa alkuperäisesittäjän taholta, mutta ei niistä yksikään vedä vertoja tälle ensimmäiselle. Tinan muhkea lauluääni pääsee tässä oikeuksiinsa. Paljon surua ja murhetta liittyy tämän biisin ympärillä touhunneiden ihmisten elämään, mutta Tina on elävä esimerkki siitä kuinka kaikki kääntyy parhain päin. Läpi tuulen ja tuiskun näillä mennään.

Kärry kohmeessa

Kyllä se nyt koittelee tämä pakkastalvi. Kärry jämähti kohmeeseen.

Tuolla se nyt pihalla nököttää muistuttaen lähinnä iglua. Torstaina siitä kilahti lohkolämmitin ja nyt on akku vuorostaan pimeenä. Että sillei. Toivottavasti ei sen isompaa vaivaa. No, eipä siinä tähän asti vielä mitään ole ollutkaan. Pah! Toivottavasti saan sen pikaisesti huoltoon. Tai osaanhan mä yhden akun vaihtaa itsekin, mutta en lohkolämmitintä. Ja sitten se on kuitenkin vain joku sulake

Siinä meni pommiin sitten viikonlopun suunnitelmat matkailujen osalta.

Nyt pelottaa mikä se kolmas vekotin tulee olemaan, joka kilahtaa. Ensiksi rikkoutui kamera ja nyt auto.

Kuvan auto on muuten ensimmäinen autoni. Muori toi sen Saksasta ollessani 3 v. ja on muuten vielä tallessa Joku sentäs kestää!

Vedoton

Hiljaiseksi on tämä blogi käynyt.

- Blogihiljaisuuden taustalla vaanii vedoton olotila.

- Innostus kuvien kanssa touhuamiseen on kadonnut näillä keleillä.

- Talviunia vedellään.

- Eipä täällä mitään raportoitavaa olisikaan.

- Aktiivisuuden huipennus lienee portaikossa pyörähtäminen.

- Tää on nyt tälläista tulppaanien kuivattelua!

+ Olen opetellut menemään nukkumaan ihmisten aikaan.

+ Eipä muuten ole stressiä riittävien yöunien ansiosta.

+ Tämän päiväinen valoilmiö toi kameran ulos laukusta.

+ Tuli siivottua tulppaanit kompostiin.

+ Kaikki blogit päivitetty tuoreilla kuvilla.

+ Vedottomasta olotilasta löytyy keino kiskaista itsensä ulos.

Jospa siis alkaisin jälleen ahkeraksi!

Blogipäivityksiä silti en voi luvata kovin ahkerasti tekeväni, sillä niskassa painaa yksi isohko projekti tälle keväälle. Tai oikeastaan kaksi.

Sunday Classic – 170110

Palatkaamme jälleen tuohon maagiseen konserttivuoteen, jolta täällä on tullut biisejä soiteltua jo useampaan otteeseen. Tällä kertaa konserttilavalle nousi juuri maailmanmaineeseen noussut Eurythmics. 20.8.1984 Denverissä nautiskeltiin Dave Stewartin sävelistä ja Annie Lennoxin uskomattomasta lauluäänestä tässä bändin ensimmäisessä hittibiisissä:

- Sweet Dreams (Are Made of This) -

‘Sweet Dreams (Are Made of This)‘ löytyy saman nimiseltä jo vuonna 1983 ilmestyneeltä albumilta. Tuolla albumilla yhtye löi itsensä läpi musiikkia kuuntelevan maailman tietoisuuteen. Albumilta löytyy muitakin huikeita biisejä kuten mm. ‘Love is a Stanger‘ ja ‘I’ve Got an Angel‘.

Sweet Dreams (Are Made of This) -biisistä on tehty muutamia covereita vuosien varrella, joista kuuluisin ehkä on tämä Marilyn Mansonin versio. Katselu omalla vastuulla. Minulle tuo video tuotti pahoinvointia. Kotimaisen Club for Five -bändin versio ei ole lainkaan hullumpi, hieman pliisu ehkis.

Taas tuli tällainen haikailubiisi tälle sunnuntaille. Pitänee perustaa ‘haaveilu kategoria’. Koittakaa kestää.

Blogibileet viikonloppuna?

Helou!

Enemmän kuin tämä yksi blogi tuntuu kärvistelevän talvibluesin kourissa tämän oudon valkoisen hämyilyn keskellä. Ulkomaankirjeenvaihtajamme, BLOGitse, lähettää meille kapallisen ‘cairon circastusta’ piristykseksi ja haastaa meidät samalla teemalla… Haasteen keksiminen jäi tähän blogiin ja uhosin aamuisin olevan keksiväisimmilläni. Mutta minähän vain haluan nukkua!

Apua!

Tulkaa siis apuun hyvät blogiystävät ja antakaa ehdotuksia tämän päivän aikana minkälaiset bileet pidetään viikonlopun aikana teemalla:

Ristiinpostaus on ehdottomasti aika herkullinen idea. Voisi sitä vaikkapa ‘vallata’ blogikaverin blogin, postauksen verran, pyyhkäisten hänet samalla ‘cairon circastukseen’ kuvin, sanoin, piirroksin, kollaasein tms.

Mitä tulee mieleen?

Vastatkaa tänne kommenttilootaan tämän päivän aikana, kiitos.

(Nyt pitää mennä ja valitettavasti olen kaukana koneelta koko päivän.)

12 kuvaa / 12 photos – tammikuu

Kuka siihen enää pystyy – istumaan?

Tuon kiinteistön lumimies on varmasti huomannut, että käyn kuvailemassa tuota penkkiä ja päättänyt ettei semmoinen peli vetele. Eihän tähän muuta selitystä voi olla:

- tammikuu -

Kuvattu 13.1.2010 klo 15:00

- joulukuu -	- marraskuu -
- lokakuu -	- syyskuu -

Muut 12 kuvaa / 12 photos osallistujat löydät täältä Kameravene -blogin linkkilistasta.

Talviblues

Tänään voidaan ihmetellä kirkastuuko tämä tästä:

- tammikuun aurinko -

Sunday Classic -100110

Tämän  blogin pitäjään on nyt iskenyt sen sortin pakkasblues, että kaikki kipaleet joissa puhutaan vapaudesta iskee kaukokaipuunappulan täysille. Lynyrd Skynyrdin vuoden 1973 hittibiisi on vertaansa vailla oleva haikailubiisi. Siinä on sopivasti melankoliaa ja bluesia, ilman liiallista äitelyyttä.

- Free Bird -

Jatketaan haaveilua!