Kesän automatkoilla tuli myös kuunneltua paljon, pitkästä aikaa, tämän päivän valintaani. Tom Petty and The Heartbreakers taitaa olla yksi meikäläisten radiokanavien eniten syrjitty perusjenkkimusiikkia soittava yhtye. Tältä istumalta en edes muista milloin olisin heitä radiostamme kuullut. Ehkä joskus 90-luvulla. Tälle syksylle taidetaan tarvita sisua ja joten tästä, huikealla soittajakaartilla terästetystä videosta, sitä on hyvä ammentaa:
– I Won’t Back Down –
‘I Wont’ Back Down’ löytyy Tom Pettyn ensimmäiseltä sooloalbumilta, ‘Full Moon Fever‘ ja julkaisuvuosi oli 1989. Biisin ovat kirjoittaneet yhdessä Tom Petty ja Jeff Lynne, joka on taas ehkä parhaiten tunnettu ELO:sta. Noihin aikoihin herrat puuhasivat paljon yhdessä, mm. soitellen Traveling Wilburys -bändissä. Videolla herrojen mukana ovat George Harrison, Mike Campell ja Ringo Starr. Ei hassumpaa.
Parallel Lines 
Mukava kun palautit mieleen. Hieno bändi ja biisi.
Eikös vain, Kari 🙂 Täytyy nyt kaivella näitä ns. unohdettuja.
Aahh ♥ There is no easy way out, mutta sisulla läpi vaikka harmaan kiven 🙂
Mitäpä sitä muuta voi, Irwis!
Tätä en ollutkaan kuullut pitkään aikaan! Ja tuo video on hyvä!
Yaelian,
Joo, tykkäsin kans videosta. Siinä oli hauskaa veikeyttä herroilla menossa.
Rakastan Tom Pettyä! Tai tarkalleen ottaen hänen musiikkiaan.
Olen ihmetellyt samaa: miksei tätä radiossa paljon kuulu? No, minulla on onneksi levyllä ja saan kuunnella silloin, kun mieli tekee 🙂
Pettyn musiikki tulee pintaan jaksottain, se liittyy tietynlaiseen mielentilaan.
Mymskä,
Tuo mielentila juttu on totta, useankin artistin kanssa. Petty oli jo hieman päässyt unohtumaan, ennenkuin päästelin autossa volyymit täysillä ja muisteloin.
Jep, tästä pidän, kuuntelen mieluusti. Vanhat beatlet miellyttävät videolla kovasti :), Jeff Lynne myös.
Tom Pettyä en ole kuullut enemmin tai en ainakaan muista kuulleeni. Jeff Lynne ja ELO ovat tutumpia. Kyllähän tämä sisubiisiksi sopii, silloin kun ei ole halua antaa periksi.
Hirlii,
No niin, tuntematon. Harmillista, mutta ei niin yllättävää. Silloin 80-90 luvuilla tätä saattoi kuullu himpun verran, mutta ei oikeastaan enää missään. Paitsi meillä 😉
Aina niin erinomaisen miellyttävän rento meininki läpi reitin ja reissun. Hyvä biitti.
Tämä taisi olla taas niitä ‘miesten biisejä’, Vaiheinen 🙂
Onneksi joku sentään ymmärtää… 😀
Just sopivaa ajomusaa, eli tarpeeks rentoa, ettei aja ylinopeutta 🙂
Kuka sitä nyt ylinopeutta, Kimmeli 😉
Tom Petty on jäänyt minullekin vieraaksi. Jeff Lynne ja Elo ovat tietenkin tuttuja.
Ihan menevää.
Hyvä tällä on mennä, Susupetal!
Kyllä tästä löytyy elomaisia sävelkuvioita.
No niin löytyykin, Ari. Varsin messevää kamaa.