Tuima ehdotti tuolla kommenttilootassa josko joskus voitaisiin soittaa eniten inhomamme klassikko. Tulevana sunnuntaina toivottavasti kuulemme näitä itse kullekkin inhotusta herättäviä biisejä. Tähän teemaan täytynee suhtautua suurella määrällä huumoria ripoteltuna, sillä veikkaisin että yhden inhokki on toisen suosikki 😉
Tiedossa mielenkiintoinen Sunday Classic -päivä!
Parallel Lines 
Aika hyvä veto! Pitääpä jo ruveta miettimään…
Heh, heti tuli kaksi mieleen, mutta toista en uskalla laittaa, sillä se on niin monen lempikappale.
Ei hitsi, taas tuli mieleen yksi…näitä on liikaa!
Hih, olipa hyvin keksitty teema.En tällä hetkellä muista mitään sellaista,pitää miettiä….
Hmm… tämä on kuulkaas vaikea haaste. Miten mikään inhokki voi olla klassikko, siis subjektiivisella tasolla? Täytyy sitten kaivaa jokin yleisklassikko, joka täyttää inhokki-kriteeristön 🙂
Apua, keksinköhän mitään. Mutta kyllä se sieltä 70-luvulta varmaankin löytyy..
Tästä voi tulla vaikeaa.
Mulla jäi se rakkauslaulu viime viikolla noteeraamatta. Olin ajatellut laittaa parhaimman rakkauslaulun, nytkö mun pitääkin alkaa miettiä inhokkeja.. No, katsotaan..
Tosi hauska teema, ja ylipaatansa teemat kylla auttaa ainakin minua, kun yrittaa etsia summa mutikassa liian suuresta arkistosta, niin joskus tulee vaikeuksia, mutta kun on joku ohje nuora, niin kummasti helpottuu. Mulle ei kylla viela tullut mitaan mieleen, mutta onhan tassa onneksi aikaa miettia.
Onpa erikoinen ja haastava haaste, mutta laitetaan mietintämyssyyn, eiköhän sellainenkin löydy 🙂
Minäkin muuten tykkään, kun on jokin teema. Ei ole niin umpimähkäistä silloin se kappaleen miettiminen. Hyvä idea siis! Nyt syntyykin muuten varmaan meheviä keskusteluita kappaleiden ympärille, kun nämä tosiaan ovat niitä tunnettuja makuasioita.
Vaikea juttu. Olen alkanut pitää monesta vanhasta inhokista. Toisinkin päin menee, eli vanha rakkaus on alkanut inhottaa. Mutta yritetään.
Luulen että tämän haasteen kohdalla saamme hyviä nauruntyrskähdyksiä. Tuli heti muutama mieleen, nyt vain täytyy lähteä etsimään josko niistä löytyy sitten videota. 🙂
Huh, ensin ajattelin, ettei tule mitään, mutta sitten…. ehkä se onnistuu kuitenkin. Kaikkein syvimmät inhokit, niitä ei kyllä kannata palauttaa unholasta, jos ne on sinne kerran saanut.
Taitaa jäädä väliin minulta, miksi pilata pyhäpäiväänsä inhokkeja kuuntelemalla. Jääköön sinne jonnekin.
Hirlii, yhden inhokki voi olla toisen suosikki eli kannattaa kuunnella.
No, niinhän tuo todennäköisesti on, samoinhan se on suosikeissakin. Tämä teemoitus ei innosta kauheasti, ja niin, toisille sekin on tärkeätä, että on teema. Taidan kuitenkin jättää nyt väliin, ehkä käyn kuuntelemassa joitakin.
Ei ole mullekaan helppo aihe. Mutta kuten jo todettiin, leikkimieltä tarvitaan, yhden inhokki on toisen suosikki.
Kikka lauloi, jonkun sellaisen biisin kuin.. ” ota tiukasti hanurista ja näppäile mua”. En muista nimeä ja onneksi en tarkemmin muista miten se menee. Anita Hirvosen “De va kukku de” on myös jotain todella Ärsyttävää!!
Timo,
Tämä on niin hyvä veto, että sunnuntaina taitaa olla aika hiljaista 😉
Susupetal,
Niitä on! Mutta aion silti pidättäytyä ulkomaisissa. Kotimaisille ei riitä sivu eikä soitto-aika 😉
Yaelian,
No kyllä sullakin varmasti on sellainen biisi, joka nostaa karvat pystyyn inhotuksesta.
Vaiheinen,
Hyvä pointti. Etenkin verrattaessa siihen edellis viikon klassikon määrittelemiseeni. No, kai se voi klassikkokin olla inhokki jossain määrin. Kaikkihan eivät pidä kaikesta.
Sooloilija,
Kokeile. Kyllä se löytyy 🙂 Ei sillä kuitenkaan millekkään syntilistalle pääse vaikkei inhokkia laittaisikaan.
Itkis,
Useinhan siinä biisiä valitessaan tulee soittaneeksi jotain aivan muuta kuin oli alun perin ajatellut. Tai niin minulle ainakin käy usein 🙂
Elekia,
Näistä inhokkivalinnoista voi syntyä todellakin mielenkiintoisia keskusteluja. Täytyy alkaa miettimään jo hyviä perusteluita valinnoilleen…
Kari,
Sitä päivää ei tule, että alkaisin pitämään siitä omasta kaikkien aikojen inhokistani 😉
Halo Efekti,
Siis emme kuule Barry Manilowia tänä viikonloppuna!
HannaH,
Joo, antaa niiden muhia jossain kaukana…
Hirlii,
Voihan sitä laittaa toiseksi pahimman inhokin. Tosin koville se ottaa täälläkin postata tähän blogiin, joka on tunnettu hyvästä musiikistaan 😉 , jotain aivan kamalaa… Samoilla linjoilla tuon teemoituksen suhteen, mutta tällä kertaa näin yleisön pyynnöstä. No voi niitä tulla myöhemminkin, ainakin Jouluna. Eniten pidän kuunnella näistä ihmisten henkilökohtaisista sattuman varauksista.
Susupetal,
Kiitos kun pidät jöötä täällä. Mulla meni päivä huushollatessa 😉
Tuima,
Ai höh! Luulin että sinulla on jo lista valmiina 😉
Liisap,
Noilla valinnoilla pääsee jo inhokkilistalla pitkälle 🙂
Sattumat on mukavii ja kiinnostavii, siin on enemmän spontaaniutta ja sitä just, että on ite haettava ja motivoiduttava sisäisesti. Mut tokitoki saahan nämäkin olla, nämä teemat, no problem.
Katellaan ainaki.
Hirlii,
Ajattelemme samoilla linjoilla klassikoiden soitosta näemmä. Mielestäni ne ovat niin henkilökohtaisiin tuntemuksiin perustuvia valintoja joihin teemoittamisella ei kannattaisi raja-aitoja laittaa. Silloin tällöin nämä menettelee, mutta en usko innostuvani kovin useasti 😉
Heti tuli pari mieleen, mutta kuten aina, kun laittaa jonkun esille, mieleen putkahtaa vieläkin parempi. Noh, kyllä mä luulen, että valinta on tehty.
Moi Papi,
Minulla on useimmiten valinnan vaikeuksia noiden normisunnuntaiden kanssa. Tämä oli helppo, tuo biisi kerta kerran jälkeen ylittää ärsytyskynnykseni.
Kävitkö linkittämässä Mr. Linkyyn kappaleesi?