Olipa kova tauti. Vihdoin alkaa tuntumaan, että olisin saamassa karistettua sen harteiltani. Tänään on myös viimeinen päivä antibiottikuuria, joten parin päivän kuluttua se vasta nähdään miten ämmän kävi tässä taistossa. Viikko meni enemmän ja vähemmän vällyissä. Lääkkeiden ottamisen aikoihin saatoin poiketa blogeissa, mutta ei oikein jaksanut keskittyä lukemaan tai suuremmin kommentoimaan. Älkää siis ihmetelkö jälkikomentointeja vanhoihin postauksiinne.
– iceberg –
Sairausajalla ihmeteltyä:
Taudin kuvaan kuului totaalinen voimattomuus, joka ilmeni siten etten edes jaksanut keittää soppaa ilman väliunia. Silti ei ollut kuumetta kuin vasta loppuviikosta taudin kääntäessään itseään voiton puolelle. Huilaaminen oli näennäistä, sillä taistelin jos jonkinlaisten painajaisten kourissa koko viikon. Mistä ne tulivat? Ja jos ei ollut painajaisia, niin sitten herätessäni huomasin paiskineeni töitä.
Suurinta ihmetystä aiheutti kuitenkin se määrä puheluita ja sähköposteja joissa oletettiin sinun tekevän jotain sairauslomasta huolimatta. Olinhan ilmoittanut kaikille mahdollisille tahoille ja laittanut sähköpostiin poissaoloviestin, niin sairaana olemisella ei tuntunut olevan mitään merkitystä. Olisiko se sitten sairaalassa kun saisi olla niiltä rauhassa? Vai edes siellä? Pelottava ajatus. Stressin poistoon tällä huilaamisella ei ollut siis mitään vaikutusta. Se näyttää olevan sitkeässä. Toipuminen saattoi hyvinkin olla tuon johdosta niin hidasta.
Jos tähän vielä jokin sikainfluenssa tuppaa päälle, niin eipä taida jaksaa. Tosin näitä oireita lukiessani pysähdyin miettimään, että noista oireista pätivät kaikki muut paisi korkea kuume ja ripulointi. Huonovointisuuskin todennäköisesti tuli niistä lääkkeistä. No ei se ollut 😉
Palelemiselle ei tule loppua, ei vieläkään! Tajunnan virran siirryttyä normaalinpaan asentoon aloin etsimään syytä iltaisin kohmettumiseen. Ilmasin patterit. Ei vaikutusta. Toki ne posottavat enemmän lämpöä, mutta se katoaa jonnekkin. Tässä talossa on modernin nykyaikainen ilmastointi/lämmitysjärjestelmä, eli se ottaa talteen sisältä tulevan lämpöisen ilman, jolla se lämmittää ulkoa tulevaa kylmää ilmaa ennenkuin se tupsahtaa sisätiloihin. Ja höpsis! Sisään tulee kyllä niin kylmää ilmaa ettei sitä ole mikään lämmittänyt missään. Aukaisin eilen sen vekottimen ohjauspaneelin ja totesin sen varsin mystikseksi paikaksi. Netistä löytyi lähes kelvolliset ohjeet, mutta ei täysin. Sain selvitettyä, että siellä on luukku jolle on kesä- ja talviasennot. Käänsin sen talviasentoon. Ei vaikutusta. Siellä oli numerosäädin (asteita?), jonka oikeasta asennosta en ole vielä päässyt selvyyten. Olen kokeillut useampaa. Ei vaikutusta. Tänään aukaisin sen uudelleen ja puhdistin kaikki suodattimet ja painelin kytkimen reset-nappulaa. Ei vaikutusta. Kai. Myöhemmin illalla sen vasta pääsee toteamaan. Täällä on nimittäin nyt lämmin, kun olen tehnyt uunissa ruokaa ja leiponut sämpylöitä. Sen verran tutkin tuossa taikinan teon väliaikana, että nyt sieltä tuleva ilma on lämmintä kun huoneilma on lämmintä. Tuollaisten vekottimien hallintaan pitäisi olla asukkaille kurssitusta! Vai eikö ne osaa täällä etelässä lämmittää taloja? No, maanataina täytyy soittaa huoltomiehelle jos nämä toimenpiteet eivät tuo toivottua tulosta. Eihän siinä muuten mitään, mutta minä en saa nukuttua kylmässä.
Varsin hiljainen viikko siis. Blogipostauksia en ole jaksanut ajatella. Backyard Beauties ja Strechyard-blogeissa oli vanhoja valmiita postauksia ajastuksella ja kun ne loppuivat niin loppui postaaminen. Ehkäpä ryhdistäydyn niiden suhteen vielä tänä iltana.
Musiikki-ihmettelyjä:
Soitanpa tässä välipalaksi Billy Joelin tyttären Alexa Ray Joelin biisin. Taitaa tytyöstä olla kasvamassa isänsä oloinen artisti. Näkö ja esiintymistapa ovat jo omaksuttu, mutta mitä hänestä kehittyy jää nähtäväksi:
– Come Home –
Nippelitietoa: Alexa Ray Joelin keskimmäinen nimi on annettu Ray Charlesin mukaan.
Parallel Lines 