Kuunnellaanpa tänään Elvis Costelloa, joka esiintyy tänään Helsingin Kulttuuritalolla ja kuinkas sattuikaan että minulla on liput sinne. Costellon ns. suurin hitti on ollut tämä ‘Veronica‘ vuodelta 1989. Biisi on kirjoitettu yhteistyössä Paul McCartneyn kanssa, herrat vuorottelivat tuolloin toistensa albumeilla. Paul laulaa myös taustoja. ‘Veronica’ on koskettava tarina dementiasta, muistin menetyksestä ja Costellon mummista.
Today Elvis Costello will be performing in Helsinki and I’ve got first row tickets to the concert. Costello’s biggest hit is ‘Veronica‘, a touching story about his grandmother and slowly losing your memory to dementia. The song is written with Paul McCartney at 1989 and you can hear his voice at the backups.
– Veronica by Elvis Costello –
PS: Olen ollut jotenkin superkiireinen tämän alkusyksyn, niin töissä kuin vapaalla ja pahoittelen etten ole käynyt kuuntelemassa klassikoita. Tai olen kuunnellut, mutta en kommentoinut 😮 Aika parempi toivottavasti koittaa parin viikon sisällä. Toivottavasti!
Sunnuntaiklassikoiden päättyessä mainitsin, että saatan soitella omaksi ilokseni silloin tällöin hyviä biisejä sellaisten tullessa vastaan. Pitkillä ajomatkoilla tulee kuunneltua muitakin radiokanavia kuin mikä arkena kotona soi. Päivän biisiin pääsin tutustumaan mennen tullen matkaa. Vakituiset lukijat muistanevat etten yleensä innostu covereista, vaan pysyn uskollisena alkuperäisille kappaleille harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä Disturbed bändin nu-metal versio Simon and Garfunkelin viisikymmentä vuotta vanhasta ‘The Sound of Silence‘ -biisistä pyyhkii vanhat käsitykseni romukoppaan. Komea veto!
When the Sunday Classics -theme ended in this blog I promised to play some music to my own joy every now and then if someting worth playing comes along. Long driving trips provice a good change to listen some new music. In this case a new version of fifty years old song. I don’t like too much of covers, but the Disturbed‘s nu-metal cover of Simon and Garfunkel‘s ‘The Sound of Silence‘ makes a refreshing exception for that rule. This is well done cover that is faithful to the original!
– The Sound of Silnce –
Nautinnollista sunnuntaita kaikille! / Enjoyable Sunday to everyone!
Istuskelen täällä peukaloitani pyöritellen ja ihmetellen minkä ihmeen homman annoin. Pitäisi valita David Bowien parhaita biisejä soitettavaksi. Eihän se ole onnistunut ennenkään, niin miten ihmeessä nyt. Siispä ei mitään paineita, muitoja herättäväähän tämä kaikki. Tein päivällä listoja biiseistä ja valinnan hetkellä heitin ne pois.
I’m bit confused if I gave myself too difficult task by thinking I could choose my favourite David Bowie songs. It’s not possible! Instead if the song brings strong memories, it will be played today.
Esiteini-ikäisenä minulla roikkui huoneeni seinällä tuo jo klassikoksi muodostunut Suosikin David Bowie juliste, jota pääset katsomaan tästä linkistä 🙂 Silloin oltiin Ziggy Stardustin lumoissa ja kuunneltiin ‘The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars‘ -albumia. Ziggy Stardustin olen esitellyt vuonna 2008 klassikoissa ja uudelleen vuonna 2012. Olen silloin yrittänyt valita siltä albumilta parasta biisiä, nyt vain ei voi tietää mikä se on ollut sillä linkin takana ollut sivu on kadonnut bittilandiasta. Päästäkseen seinälleni roikkumaan oli pitänyt olla jo jotain muuta, eli ‘Honky Dory‘ -albumi ja sieltähän löytyy niin ‘Life on Mars‘, ‘Oh! You Pretty Things‘ ja tämän soiton biisi.
As a pre-teenager I had a classic Bowie poster by a very popular Finnish music magazine, Suosikki. You can view the poster through this link 🙂 Then we were all admiring Ziggy Stardust and listened ‘The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars‘ -album. I have talked about Ziggy Stardust back in 2008 and 2012 at the Sunday Classics and tried to choose a best song from it. The song remains a mystery since the link is broken. To make it to my wall there must have been something happening earlier. And there was ‘Honky Dory’ with ‘Life on Mars‘, ‘Oh! You Pretty Things‘ and today’s song.
– Changes – Live –
Voi olla, että näitä tulee lisää päivän mittaan tai viikolla….
There might be some more as the day goes by or later on the week…
Liian vaikeaa, joten KIITOS David upeasta musiikista!
Too difficult, so THANK YOU David for the great music!
Tämä päivä omistetaan David Bowien musiikin kuuntelulle / Today is dedicated to David Bowie’s music
Voit soittaa yhden, kaksi, tusinan tai niin monta kuin mielesi tekevi. Liitä sivusi URL-osoite alla olevan Inlinkz-linkityssivun kautta, jotta kaikki päästään kuuntelemaan ja nauttimaan musiikista kanssasi. Kiitos!
You may play one, two, dozen or just as many as you wish. Plese link your post URL at the link-up by Inlinkz, so we all can find you and enjoy the music with you. Thank you!
Linkitys on auki 00.00 – 00.00/ Linking will be open 00.00 – 00.00
Olen tässä siivoillut valokuvakansioita vuoden vaihtumisen kunniaksi. Deletointinappulaa painellessani tuli mieleeni vanha kunnon Kuvatilinpäätös, jonka Neulekirppu lanseerasi vuosia sitten. Minulta on jäänyt parin edellisen vuoden kuvatilinpäätökset tekemättä. Näin sitä voi jälleen pohtia omia kuvailujaan. Kysymykset ovat tuttuja menneiltä vuosilta:
1. Mitä aihetta kuvasit eniten vuonna 2013? Keskityitkö selkeästi johonkin aiheeseen vai kuvasitko kaikkea mitä eteen tuli?
Vuosi 2013 oli varsin vaisu valokuvauksen saralla. Otin harvinaisen vähän kuvia. Kesäkuukausista, jotka yleensä ovat aktiivisia kuvauskuukauisia, jäi pari kuvaamatta. Menneiden vuosien kukkakuvamakrojen intoilussa nuo olivat aktiivisimpia kuukausia, mutta menneenä vuonna on todella vähän tullut kasveja ikuistettua. Lienee varastot täynnä. Kuvakansioita selatessa voi huomioida vuoden menneen ilman minkäänlaista teemaa, yleiskuvia suurimmaksi osaksi.
2. Osallistuitko Valokuvatorstaihin tai muihin vastaaviin kuvahaasteisiin vuoden 2013 aikana?
Valokuvatorstaihin osallistuin tässä blogissa vuonna 2013 ainoastaan kolme kertaa ja Strechyardissa kerran. Bloggaamisen alkuvuosina Valokuvatorstaihin tuli osallistuttua jokseenkin aktiivisesti, mutta niin se on vain hiipunut innostus.
Makrotex-haasteisiin osallistuin tässä blogissa neljä kertaa.
Ehkäpä näin vaisuun kuvahaasteisiin osallistumiseen vaikuttaa myös se, että postailin muutenkin todella vähän viime vuoden aikana. Kevät meni rypistellessä jatko-opintoja valmiiksi, kesällä muutto ja syksyllä uuden omaksuminen. Nyt olen hivenen ryhdistäytynyt ja paukuttanut vuoden 2013 kuvia niin Strechyard -blogiin, kuin kukkamakroja Backyard Beauties -blogiin ahkerasti. BB:ssä mennään vuoden lopusta taaksepäin periaatteella yksi kuva per kansio ainakin niin kauan kun uusia alkaa kameran kortilta löytyä. Strechyardissa on myös sama periaate, tosin sinne saattaa tulla uutta kamaa nopeammassa tahdissa. Tiistaisin julkaisen siellä Tiistaiklassikon, eli vanhennetun kuvan ja ne eivät tule missään järjestyksessä, enemmän fiiliksen mukaan.
3. Mistä vuonna 2013 ottamistasi kuvista pidät itse eniten? (Onko se yksittäinen kuva vai kuvasarja tai kenties jonkun toisen ottama kuva? Voit perustella valintaasi tai pitää syyn omana tietonasi.)
Aiempina, aktiivisina, vuosina olen nostanut tähän yhden kuvan jokaisesta blogista. No, tuosta julkaisemattomuudesta johtuen nostan tähän sellaisen kuvan, josta tulee hyvä mieli.
Loppukesän auringonlasku Saimaalla lämmittää näin tammikuun pakkasilla.
4. Mitä uutta opit kuvaamisesta vuonna 2013?
Olen pikkuhiljaa perehtynyt maisemakuvaukseen, joka on edellis vuosina jäänyt vähemmälle makroiluinnostuksesta johtuen. Nenä kiinni heinikossa on jättänyt muun maailman näkemättä. Viime vuonna käänsin katseen horisonttiin.
5. Hankitko jotakin uusia lisälaitteita, uuden kameran tms. vuoden aikana? Oletko tyytyväinen hankintaansi?
Vähäiseen kuvaukseen varmasti yksi syy on tekninen. IsoNikon (D80) on ollut rikki jo toista vuotta ja saamattomuuttani en ole saanut lähetettyä sitä huoltoon. PikkuNikon (P7000) hajosi kesän aluksi paukutettuani sitä käsilaukussa johonkin kovaan. Kesän alkumetreillä ostin Olympus Pen E3 -minjärkkärin ja siihen lisäputken sekä macrolinssin. Ohjekirjan lukeminen on vielä vaiheessa ja kameran ominaisuuksien omaksuminen todella laiskanlaista. Herkkä vekotin se on, joten makroiluihin pitää olla jalusta matkassa. Hankalampi homma! Yleiskuvia sillä saa aivan kelvollisia, kuten tuo auringonlasku. Värimaailma on myös omaa silmääni viehättävä. Mutta…! Kyllä se tällaiselle ikänsä Nikoneilla kuvanneella on taasen iso kynnys omaksua jonkin toisen merkin aivoitukset. Veikkaisin, että tänä vuonna jotain kautta siirtymä Nikoniin tulee tapahtumaan.
Kännykkäkuvia olen harrastanut vuonna 2013 entistä enemmän. Sitäkin kausittain. Kelpo vekotin pikanäppäyksiin.
6. Mikä on vuoden 2014 kuvaussuunnitelmasi?
Yleisellä tasolla otan tämän kaupungin kuvien kautta haltuun. Kasvikuvausrintamalla Saimaa rannat luovat oivalliset mahdollisuudet rantakasvien kuvaamiseen. Enemmän kuvia, vähemmän räpsimistä!
*** Ota kysymykset matkaan ja tee oma valokuvatilinpäätöksesi. Olisi mukava kuulla miten sinulla viime vuosi sujui kameran takana. ***
Sunnuntaiklassikkojen eniten soitettun biisin esittäjä Lou Reed poistui keskuudestamme tänään. ‘Perfect Day‘ soi Sunnuntaiklassikoissa vuosien varrella lukemattomia kertoja, lähes blogissa kuin blogissa. Tässä blogissa kuultiin tuolta pehmeä ääniseltä legendalta ‘Walk on the Wild Side‘ ja ‘Vicious‘ sekä Velvet Undergroundin aikainen ‘Sunday Morning‘. Tänään muisteloksi kuulemme tuon loistavan biisin, joka on Lou Reedin käsialaa ja julkaistu vuonna 1972 ‘Transformer‘ -albumilla:
– Lou Reed 1942 – 2013 –
Rest In Peace
Ja tässä vielä live-esitys bonuksena yhdessä Elvis Costellon kanssa:
Päivän klassikko on vuodelta 1788 peräisin oleva skotlantilainen kansanlaulu, jota soitetaan näin vuoden vaihtuessa englanninkielisissä maissa. Laulu symboloi vanhan taakse jättämistä ja siinä toivotetaan tervetulleeksi uudet tuulet. Sävelmään on sanoituksen tehnyt skotlantilainen runoilija, Robert Burns. Kappaleesta on oman versionsa esittänyt monen monta artistia, mutta tällä kertaa viehätyin tuosta Rodin tulkinnasta, skotti osaa kansanlaulunsa.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Bonusbiisi:
– It’s Still Rock’n Roll to Me –
Klassikoiden päättymisestä huolimatta bonusbiisi toimikoon loppukuittauksena: It’s still Rock’n Roll to me! Soittokertoja vuodesta 2008 lähtien on ollut 248 kappaletta, iso nippu hyviä biisejä. Saatika ne kaikki mitä kaikki muut klassikkodeejiit ovat näiden vuosien aikana soitelleet. Mannaa vatsan täydeltä 🙂 Jatkan varmaankin tästä vielä klassikoiden soittelua sunnuntaipäivien ilokseni, mutta linkityshärdelli loppuu nyt tähän.
Tätä ihmettä ei ole tapahtunut kaikkien näiden klassikkovuosien aikana, imelääkin imelämpää rakkauslässyä. No, kerran se on repäistävä!
– This Ain’t A Love Song –
Eipä ole tullut soittettua myöskään tätä bändiä, joka on yleisesti ottaen jäänyt aika vähälle soitolle kauttalinjan klasasreissa 😮 Bon Jovin biisi on vuodelta 1995 ja löytyy bändin ‘These Days‘ albumilta. Sieltä löytyy lisää näitä ylisiirrappisia sanoituksia, joiden kirjoittajina toimivat Jon Bon Jovi, Richie Sambora ja Desmond Child. Joskus, äärettömän harvoin, tämmöiset menee, vaikka en kovin siirapissa rypevää tyyppiä ole.
Parallel Lines 