Espoossa ei juhlita

From fewerish nightmares to reality

Korkean kuumeen aiheuttamat unet jäävät toiseksi tämä päivän Espoolaisen kauppakeskuksen dramaattisten tapahtumien rinnalla. Mustasukkaisuus mielen häiriönä on ollut minulle aivan mystinen ilmiö aina ja tällaisten tapahtumien kautta vielä mystisemmäksi käy. Miksi rakkaus ja viha kulkevat niin kietoutuneina toisiinsa?

Kaupungin luulisi hiljentyneen

Kaupunginjohtaja Kokkonen perui kaikki uuden vuoden vastaanottoon liittyvät juhlallisuudet tältä illalta. Luulisi kaupungin hiljentyneen osoittamaan kunnioitustaan noita sivullisia uhreja kohtaan. Mutta ei! Pauke ja jytke ilotulitusrakettien myötä alkoi tasan klo 18 ja on jatkunut katkeamattomana virtana siitä saakka. Menettävätkö ne toimintakykynsä, jos ne säilöisi vaikka ensi vuoteen? Ei ymmärrä.

Imagine

Vaiheinen kehoittaa tämän päivän kirjoituksessan päättäjiä keskittymään aselakien voimaan saattamiseen pikaisesti. Olen täysin samaa mieltä. No for firearms!

Tällaisena surun päivänä toivotan teille kaikille Kaunista ja Rauhallista tulevaa vuotta John Lennonin laulun sanoin:

– imagine –

– Peace on Earth –

Ps. Kolmekymmentä vuotta sitten Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen luominen mahdollisti tämän kuvan ottamisen Sinain niemimaalta. Tuolloin Suomessa oltiin koettu vasta Pihtiputaan kahdeksan surmanluotia ja kuviteltiin sen jääneen viimeiseksi dramaattiseksi tapahtumaksi. Toivotaan parempaa huomista, jotta nämä nyt jäisivät tähän.

Ps2. En ole eläissäni käynyt tuossa kyseisessä kauppakeskuksessa, jota pidetään täkäläisittäin aika omituisena asiana.

lisää itkuvirsiä

Mä en lähde enää ikinä mihinkään!

Loppuelämän lomat on nyt peruttu ja aion nyhjöttää kotinurkissa täst edes kesät talvet. Uskokaa vain! Tämähän on nyt aivan selkeä trendi, että tulen sairaaksi aina joko lomalla tai lomamatkan jälkeen. Nyt meni vielä siellä reissussa se yksi päivä hukkaan sen turistivatsataudin lamaannuttamana. Tänään on pärskitty koko päivä ja näin iltaa myöten lämpö on nousussa. Toivottavasti tästä nyt ei tule sellaista kauhutautia kuin sen edellisen lämpimään suuntautuneen matkan jälkeen pämämähti päälle (keuhkokuume). Tosin sairastinhan myös sen Ylläksen reissun päälle syksyllä, mnnn… Hei, jospa se on kuitenkin niin että viikoksi tai sitä lyhyemmäksi ei kannata lähteä reissuileen, vaan siellä on oltava pidempi aika jottei se ota kropan päälle niin kovin. Sitä on kokeiltava! Toisaalta kesäloman kun vietin kotioloissa, niin pysyin terveenä.

Lämpötila ei ole kämpässä noussut kuin reilun puoli astetta ja hytinä jatkuu. Olen myös motkottanut ja huomenna viimeistään tänne pitäisi jonkun tulla ihmettelemään tilannetta. Toivotaan parasta.

Lämmikkeeksi terästin tuota kuuluisaa valkosipulikoctailiani tyrnimurskalla ja lorauksella tummaa rommia. On muuten aikasen kirpeetä.

Pakkasta pakoon; ja kuinkas sitten kävikään!

Lumipyryt ja pakkanen alkoivat riipiä ihon alle aiheuttaen ylenmääräisiä puistatuksia, jotka johtivat koti-ikävään. Ennakkosuunnitelmistani poiketen hyppäsin matkaan jo tänä iltana ja köröttelin tänne etelän plussa-asteisiin. Taka-ajatuksena oli selättää ne huomiselle luvatut lumimyräkät, sillä inhoan autoilua sankassa lumisateessa. Matka meni aivan mukavasti, vaikka pimeähköä tuo oli ja kura roiskui tuulilasin aika ajoin pimentäen.

Pakkanen oli siirtynyt tänne sisälle. Voitte vain kuvitella minkä sortin purkaus täällä kävi huomatessani huoneiston lämpötilan olevan + 18,3 astetta! Ensi töikseni ilmasin patterit, mutta ei tuo oikein tunnu toimivan tällä kertaa. Seuraavaksi kirjoitin lämpimikseni sähköpostia isännöitsijälle. Huomenna alkaa rummutus! Eihän tästä tule mitään, enhän mä tarkene nukkua täällä. Alkava nuhakin jo valmiiksi lurkkimassa tuolla jossain sopukoissa. Ei hyvä.

– talvikukka –

Joulunaika meni rauhaisasti lepäillen. Ruokapuoli oli herkullista ja sain elämäni parasta porkkanalaatikkoa. Siitä oli jätetty riisi pois ja käytetty tilalla korppujauhoja, jotka oli liuotettu soijamaidossa, lisänä vielä kuohukermaa ja mausteena muskottia sekä ripaus suolaa. Maukasta. Yhtään joulutorttua en ole syönyt, kinkusta puhumattakaan! Suklaa-annos oli tietenkin pidettävä vakiona. Muuten meni varsin maltillisella linjalla. Tosin pakosti, kun tuo vatsa ei ole vielä normalisoitunut siellä reissussa sairastetusta turistivatsataudista. Ei hätää, tauti on taltutettu jo matkalla.

Mukavinta Joulussa oli tietysti viettää se perhepiirissä ja tavata hyviä ystäviä, kuten eilen ehtoolla Halo Efekti. Nyt taas jaksaa palata levollisin mielin arkeen.

Varsinaista matkaraporttia ei taida tulla, sillä en vielä ole osannut päättää pidinkö tuollaisesta keinotekoisesti rakennetusta turistirysästä. Toki se lämpö ja aurinko olivat mannaa ja ruoka hyvää. Valokuvia ilmaantunee jonnekkin näistä blogeistani, mutta vähäisissä määrin. Kuvasin poikkeuksellisen vähän ja loppujen lopuksi hajoitin PikkuNikonin pudottamalla sen vahingossa. Saa nähdä kannattaako korjata.

Nyt lähden tuonne vällyihin palelemaan. Onneksi lämpötyynyt on keksitty!

Sunday Classic – 271209

Ja taas vain haaveillaan! Fiilistellen eteenpäin näin päivän jo kääntyessä kohti valoa. Ella Fitzgerald ja Louis Armstrong tekevät sen tunteella:

– Summertime –

PS. Meinasi käydä kehvelisti ja ajastus ei toiminut, tai joku ei ollut muistanut tallentaa jossain kriittisessä vaiheessa. Julkaisen tämän nyt täältä HaloEfektin koneelta iltateen lomasta. Teen kuuntelu- ja kommentointikierroksen kotiuduttuani joku päivä. Välipäivien jatkoja kaikille!

Leppoisaa Joulun aikaa!

Tahtonen toivottaa koko porukalle oikein levollista Jouluan aikaa tämän hiljattain bongatun Joulupukin kera:

ps. Matka jatkuu jälleen aamulla tuonne tuttuun kotimaan kohteeseen muutamaksi päiväksi. Nautitaan kaikesta kauniista mitä tämä aika luoksemme tuo!

Sunday Classic – 201209

Tämä piti kuunnella ennen reissuun lähtöä:

– Sylvian joululaulu –

Nautinnollista Joulun odotusta kaikille!

Ps. Voisikohan joku linkittää tämän listalle, kiitos.

Nyt riitti!

Liikaa pakkasta:

– Jouluksi kotiin –

See you!

Ps. Tätä on odotettu kesästä saakka 🙂

12 kuvaa / 12 photos – joulukuu

Eipä siihen kukaan taida tohtia istahtaa!

12 kuvaa / 12 photos -sarjaan ei mitään uutta raportoitavaa:

– joulukuu –

Huomioitavaa: Sen verran piti steppailla sivuaskelia, että sain nuo ratkiriemukkaat joulukoristeet mukaan. Miksi kukaan ei ole koristellut noita ruukkutuijia???

Tekniset tiedot:

Nikon COOLPIX P5000
2009/12/12 14:09:11
Focal Length: 7.5mm
1/59.2 sec – F/2.7
AF Mode: AF-S
Flash Sync Mode: Front Curtain

Post production:

None

↓

– marraskuu –

↓

– lokakuu –

↓

– syyskuu –

Tampereella tapahtuu

Taidelaitos Haihatuksen Kulttuurinkiertotie saavuttaa tänään Tampereen!

Manual-näyttelyn avajaisia vietetään tänään, 14.12, klo 16.30 alkaen Haihatuksen Lehtipuhallin orkesterin vallatessa Tampereen kadut esittäen kauneimpia joululauluja. Orkesteri lähtee konsertoiden liikkeelle Keskustorilta ja kulkee Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kautta Väinö Linnan aukiolle.

Menkää ihmeessä kuuntelemaan ja hurraamaan sankoin joukoin!

Manual Työväenmuseon Werstaalla 15.12.2009- 9.5.2010

Morganin Sirkus Minimus Pulex -kirppusirkus on koettavissa näyttelyn yhteydessä
24.1.2010

klo 12 – 12.30 ja 14.00-14.30

Ja sitähän ei kukaan voi jättää väliin!

Sunday Classic – 131209

McVicar on Roger Daltreyn neljännen sooloalbumin nimi ja myös elokuvan, jossa Daltrey esitti John McVicar nimistä elävän elämän konnaa. Albumi julkaistiin vuonna 1980 ja vaikka se on sooloalbumi, niin koko The Who -bändi oli sillä mukana. Pari hittibiisiä tuolta albumilta putkahti:

– Free me –

Tämä listoille kivunnut kipale venyttää jopa Roger Daltreyn äänijänteitä äärimmilleen. Videon laatu ei ole tässä parhaimmillaa, sillä biisi kuulostaa paremmalta muista lähteistä kuunneltuna. Tuossa videossa nyt vain sattuu olemaan jotain sellaista, joka tänään kolahtaa: valoa ja muotoja! Free me from this darkness of the daylight!

Nippelitietoa: Pankkiryöstäjän uransa luonut McVicar on sittemmin parantanut tapansa ja työskentelee tätä nykyä lehtimiehenä.